Nyt on sen verran hyvät eväät että voisin illan ratoksi kirjoittaa vielä yhden tarinan, vain jos haluatte lukea.

Aivan aluksi otan hiukan jaloviinaa ja paneudun oman mieleni sopukkaan. Sen verran raskaspäivä tämä on ollut.

Kohta tulee tarina.

jaksetaan, jonnet on jo nukkumassa.

toista se oli hyvinä helan ja valon aikoina, muutamasta muusta puhumattakaan!

Bongi ladattuna ja huurteinen valmiina korkattavaksi :) Parasta antia laudalta pitkiin aikoihin!

Nyt anti tulla lisää.. Ja heitähän nyt Myrkky vähän koordinaattejakin lisää.

Seuraavaksi tulee tarinaa jossa annan vain mieleni puhua näppiksen kautta, näpyttäen.

Tämä on sitä, joka jää kertomatta ;)

Nauttikaa. Niin minäkin nautin, toisesta heroiinistani, Jaloviinasta.

Kengät tallaantui juuri aurattuun lumiseen katuun juosten Tikkurilassa Kaislatiellä. Juoksijaa etsi useampi hälytysajoneuvo. Yksi tunkeutui juuri parasta aikaa Viertolan koulun kulmilta Kaislatien alkuun. Juoksija hyppäsi tienpenkalle ja jatkoi tarpomistaan lumisessa maastossa.

Hälytysajoneuvoja pyöri vilkut välkkyen pitkin aluetta. Myös pari siviilimallista rikostiedustelun ajoneuvoa pyöri alueella. He olivat tunnistaneet juoksijan Tikkurilan Juna-asemalla kun tämä nousi Bussista. Hänellä oli lusimaton linnatuomio, siksi häntä nyt etsittiin isolla volyymilla.

Pitkin Kervanjoen ylittävää siltaa ajoi hiljaa poliisin Skoda Octavia, se oli tumman sininen väritykseltään.

Sitä katseli linnatuomiotaan pakeneva mies, paikallisten lasten rakentamasta lumilinnasta käsin. Hän työnsi suuhunsa lunta jotta hänen hengityshöyrynsä ei nousisi ilmaan. Oli todella kova pakkanen. Mies jätti mukana olleen reppunsa lumilinnaan jotta hänen pakeneminen onnistuisi kevyemmin alueelta. Reppuun hän laittoi vyöllä olleen 1911 mallisen 45 Kaliiberisen pistoolin jonka lippaassa oli vain 4 patruunaa.

Repussa oli pistoolin lisäksi 5 kg ensiluokkaista Amfetamiinia sekä kiven muodossa olevaa Kokaiinia kilo. Nämä oli syyt miksi mies juoksi. Eivätkä nekään olisi häntä haitanneet, mutta kaikki pistoolia myöten oli piuhalla. Eikä hän olisi halunnut 1 vuoden ja 8 kuukauden lusimisen jälkeen joutua ahdinkoon alamaailman puolelta, jota hän itsekin edusti.

Lumilinnan pohjalla mies riisui reppunsa. "Kyllä tämä onnistuu", -Hän mietti ja jätti reppunsa lumilinnan keskelle "sisätiloihin".

Mies eteni juosten lumilinnasta - Keravanjoen jään yli.

Keskiyöntieksi kutsutulla lenkkipolulla päivysti Poliisin pakettiauto. He näkivät miehen juoksevan keravanjoen jään yli. Mies eteni kohti tietä jossa Poliisiauto päivysti.

Fordin Transporterissa käynnistyi lämmin moottori. Se kaasutti suoraan miehen luo ja sytytti siinä kohti Hälytyssireenit, samalla kun partion pelkääjän paikalla istunut pari ilmoitti Poliisiradioon kiinniottotilanteesta. Poliisin Fordin kyljessä loisti 10022 -Poliisin puhelinnumero.

Lumisessa maastossa uupunut mies nosti kädet ylös kun poliisi käskytti häntä, osoittaen kahdesta suunnasta, MagLitein valaistuilla Glock-Pistooleilla, toisen käden koko oli 17 ja toisen 18, molemmat omiin virkakämmeniinsä sopivilla kahvoilla. Kiinniotto oli onnistunut järjstyspoliisin partion toimesta, täydellisesti.

Mieheltä valui kyyneleet. Ne jäätyi hänen poskeensa, oli niin kylmä. Hän oli sitä paitsi jäänyt kiinni.

Poliisi ei seurannut hänen jalanjälkiään tai etsinyt hänen jäljiltään mitään, koska oli niin kylmä, eikä ketään ollut tietoinen että hänellä saattaisi olla maastossa mitään. Juna-asemalla hänet pongannut partio ei ollut kiinnittänyt hänen kantamuksiinsa huomiota. Reppu oli niin tavanomainen ja perinteinen, sekä mustan värinen. Ei se välttämättä ollut edes erottunut hänen selästään.

2 Päivää myöhemmin pakkasen lauhduttua...

Viertolan koulussa 4 luokalla olleet Ville ja Niko saapuivat lumilinnalleen. "Tehään nyt se uus tunneli" -Ville sanoi Nikolle. Heidän tarkoitus oli tehdä uusi kulkuväylä lumilinnaansa.

He hämmästyivät lumilinnassaan olleesta repusta. "Kuka tääl on ollu" -Niko sanoi. Varmaa kuudesluokkalaiset, -Ville sanoi. "Ne on salee heittänyt jonkun kiusaamansa repun tänne" -Niko sanoi ja veti lumisesta tunnelista reppua perässään.
He avasivat repun vetoketjun ja katsoivat sisälle. Siellä näkyi pistooli. Molemmat menivät yhä enemmän hämilleen.

Lopulta he veivät repun Villen isälle joka työskenteli Poliisina Tikkurinlan Poliisilaitoksen lupahallinnossa.

"Iskä, me löydettiin ase meijän lumilinnasta" -Ville huusi eteisessä. Hänen isänsä joi rommitotiaan olohuoneessa ja katseli televisiosta perjantai-illan viihdeohjelmaa.

"Teillä on vielä tunti aikaa olla ulkona, sitte tuutte kotiin" - Villen isä kommentoi. Nikon oli tuona perjantaina tarkoitus jäädä Villen luoksi yökylään. Kello oli 19:00.

Villen isä arvio että joku koululainen oli hukannut reppunsa ja muovikuula-aseensa jonnekin. Repsussa olisi varmasti jäätynyt aapinen, penaali ja pullollinen 6mm muovikuulia sekä joku aidonnäköinen muovirunkoinen pistooli.

"Jättäkää se reppu siihen eteiseen, ja jos ette halua olla ulkona niin sauna on vielä lämmin" -Villen isä kommentoi.

"Me halutaa vielä olla ulkona" -Ville sanoi yhteen ääneen Nikon kanssa ja he hävisivät ulkoilmaan, ulko-oven kiinni painuessa. Eteiseen jäi asuntoon katsomaan vain Abloy -merkkinen lukko ja puinen ovi, Idyllisessä rivi- ja omakotitalo alueella keskellä Tikkurilan "paremman väen" asuinalueella.

Eteisen naulakossa oli nyt repussa kilo kolaa ja viisi kiloa piriä sekä järeä pistooli. Villen isä katseli samaan aikaan televisiota ja nauroi pienessä humalassa. Hän ei olisi voinut kuvitellakkaan mikä eteisessä odottaisi.

Seuraavana päivänä Ville heräsi ennen Nikoa. Hän meni olohuoneeseen jonka sohvalla isä nukkui. "Mul on nälkä" -Ville sanoi.

Isä veti peiton pois päältään ja nousi tekemään aamupalaa. "Käy herättää Niko" -Hän pyysi poikaansa.

Aamupalan jälkeen Ville ja Niko puki ulkovaatteita eteisessä. "Ruoka on sitte yheltätoista" -Villen isä sanoi. Kattokaaki että ootte paikalla, hän lisäsi. Villen isä oli eilen illalla ostanut karjalanpaistilihoja Tikkurilan Prismasta. Niistä oli tarkoitus tehdä Karjalanpaistia. Villen isän isovahemmat oli kotoisin Karjalasta, syvärin varrelta.

Kun ovi meni kiinni, ja Ville sekä Niko oli ulkona, Niilo -Villen isä jatkoi uniaan peiton alla. Hänen kännykkänsä herätys oli vasta 10:00.

Juuri ennen kännykän herätystä, Villen isä heräsi kauheaan kemikaaliseen hajuun joka saapui eteisen lämpimän patterin yläpuolelta roikkuneesta repusta. Yksi piripussi oli mennyt rikki ja märkä piri kasteli repun tekstiiliä.

"Hyi vittu" -Isä sanoi. "Perkele" -Hän jatkoi ja nousi kylpytakki päällä sohvalta. Hän meni eteiseen ja puki jalkaansa Niken juoksujalkineet ja otti repun naulakosta. Hän kävi heittämässä sen roskikseen.

Kun hän tuli takaisin, hän mietti: Kaikkea vittua ne ammattikoululaiset kantaa repuissaan. Varmaan joku tägäämiseen tarkoitettu maalipukki oli menny paskaksi. Hän ei ollut edes vilkaissut reppuun, niin tavanomaiden se oli ollut.

Kun kello saavutti tuntia ennen puoltapäivän, pojat saapuivat. Höyryävä karjalanpaisti oli pöydällä sekä kattilallinen keitettyjä perunoita. Villen isä katseli tekstiteeveen sivuilta viimeyön NHL-tuloksia.

Pitkäveto oli taas kussut ja sen johdosta hän päätti käydä tänään Ylivetoa vastapäätä olleessa Alkossa, olihan lauantai.

Lauantaipäivä oli valkenemassa 1998 alkuvuoden Tikkurilassa.

Ei olis yhtään juttua Vaasan/Pohjanmaan suunnalta. Sikäläisillä poliiseilla on kuulemma mielenkiintoiset kuviot, koska virkakunnassa on tavallista enemmän hyviä uskonveljiä eräästä lahkosta.

>>23877

Mene poliisikouluun tai ole hiljaa. Täällä vain Myrkyllä on oikeus puhua. Kaveri tulittaa systolisella tulinopudella sellaista settiä että Talvisodassa olisin palvellut mielellään hänen taisteluparina.

Aivaaaaaan loistavaaaaaa! Keitähän kahvit ja terästä sitä ja kerrothan meille vielä yhden "novellin" viikonlopun kunniaksi?

Ei tää nyt voi päättyä näin, mistä sen repun muka joku löysi vielä?

Vain Abloyen lukko, eikö se ole juuri kuuluisa siitä, että sitä on vaikea tiirikoida?

Muka

NAURAAA -myös Abloylukon ihmetelijälle :D

Jonnet on spedejä, osa Jennoja, homoja.

jenno ja spede, etkö parempaan pystynyt. Nauran myös sinulle.

Elämä kestää vain rajatun ajan. Nämä tarinat tulee eletystä elämästä ei päästä. Voisin lyödä vetoa sen puolesta.

5/5

Saisimmenko lisää myrkkyä?

Kerta viellä kiellon päälle!

myrkky on kyllä pahinta huumetta koko lautakulttuurin ajalta. pakko loggaa torille usemman kerran päivässä tarkistamaan olisiko uutta tarinaa.

lisää tätä kiitos!

katsoin elämääni savuverhon takaa.



Tämä sai minulta silmät kostuneeksi.

Jarihan siellä kirjoittaa.

T. "skoude itsekin"

Viikon kun on käymättä sipulissa niin yhtäkkiä on pari lankaa eeppistä settiä ilmestynyt. Ensimmäisestä langasta jaksoin ensi-istumalta lukea reilut puolet jutuista, mutta otin kyllä kaikki 70 sivullista tekstitiedostoa talteen.

Kuulostaa kyllä uskomattomalta että itse Jari siellä kirjoittelisi. Toisaalta ihan mahdollistakin kun eihän näistä tosiaan syyttäjä mitään raskauttavaa materiaalia voi saada. Oli Myrkky sitten Jari tai ei, niin 5/5 langat ja kyllä sipulikanavan parasta settiä tähän mennessä.

Fantasioin kyllä ainakin sillä että kyseessä Jari, joka kyllä on 5/5 alfa. Mikäli Myrkky=Jari, niin 6/5 alfa. :D

>Fantasioin

Olen rakastellut komean poliisin kanssa.

Olen itsekin mies,



jo joo joooo menee samaan myrkypidon poistaukseen kuten muutkin laatuviestit!

Sekakäyttö on sitä että käyttää ainakin kahta kamaa samanaikaisesti. Sitä nyt teen. Kofeiini (kahvi) ja (alkoholi) Jaloviina puhuu nyt.

Näpyttylen uutta tarinaa :)

Toivottavasti otatte oppia, sitähän tämä on. Annan teille oppia :)

jaloviina ja kahvi on vaarallinen yhdistelmä, tarpeeksi useita annoksia nautittua huomaa ettei enää jaksa kirjottaa , nyymit tietty odottaa ,jotka jaksaa , ehkä muitten aineiden voimalla,, katsotaan mihin asti jaksaa jallun voimalla

"Taustalla soi Likainen Etelä - Onko Kirkkonummi hereil"

Kaksi miestä jatkoi piriä Kreatriinilla, Korsolaisellassa asunnossa jonka vuokrarästit oli sitä luokkaa että lähtö olisi aivan lähiaikoina.

Toisen miehen päällä ollut T-Paita kertoi että "Kirkkonummi" -sen päällä oli Nyrkkirautalogo.

Kaukana Korsosta operoi ammattirikollinen "Tepsi". Hän oli juuri saanut lähetyksensä, eikä skoudet ollu peräs.

Tepsi soitti Korsohon. "Haloo" -Vastattiin. Natsaakse? -Hän kysyi. Natsaa, Natsaa, vittu! -Kuului luurin kaiuttimesta.

Se sama tallentui parasta aikaa Pasilan Tekniikan digitaaliseen tallennukseen, joka tuli suoraan Elisan tietoverkosta johon meillä oli vapaapääsy.

"Jugi" -Kelaili et täähän natsaa. Hän hyppäsi Korsoosta K-Junaan, mukanaan 500 gemmiä pilalle jatkettua piriä.

Puistolassa oli vastassa "ostaja". Hän oli normaalinnäköinen keski-luokkainen mies. Hän oli yksin ja katsoi suoraan silmiin.

"Jugi" tervehti miestä. Mies ei vastannut millään tavoin tervehtimiseen. Katsoi vain suoraan silmiin. Silloin Jugi alkoi pelkäämään, vaikka hänen veri oli täynnä piriä. Juuri oli vetänyt hihaan Junan vessassa.

"Ostaja" katsoi Jugia silmiin, kuin huuhkaja varista. Ilmekään värähtämättä. Oli selvää kuka oli peto, kuka saalis.

Onks tää näin kuumottavaa "Jugi" mietti. Samalla "ostaja" katsoi häntä yhä, suoraan silmiin, välttelemättä katsettaan.

"Mennään hän sanoi" -Ja alkoi kävelemään autolleen, myyjä seurasi perässä.

Auto oli hyvin perinteinen vanhan mallinen henkilöauto. Sen kyytiin Jugi nousi. -Sen jälkeen hänestä ei sitten kuultukaan.

Kehäkolmea pitkin ajoi rauhallista ajoa arkinen autoa. Sen soittimesta kuului: Tuiki tuiki tähtönen, aamuisin sua katselen...

"Jugi" oli nyt palasina Hakunilan takana sijainneessa lumenkaatopaikalla. Pää oli lepikossa, vasenkäsi kolmessa osassa, kirveellä palasiksi hakattuna. Jälki oli aivan käsittämätöntä. "Jugi" oli nyt palasina, samaan aikaan kun "Tepsi" yritti soittaa hänelle.

"Ostaja" oli mies jonka poika oli kuollut huumeisiin viime keväänä. "Ostajan" ainut päämäärä oli tappaa diilereitä Tor-verkosta.

Hän oli sarjamurhaaja, joka ei koskaan jäänyt kiinni.

Myöhemmin keväällä, "Jugin" ruumiinosia löytyi hakunilan lumenkaatopaikalta.

-Mietimme huumeryhmän kanssa että onko Kirkkonummi hereill?

-Ei muuten, mut "Jugi" oli niiden jätkii.

Ei ollut auttanut "Gängshit" tai isot "pyssyt" ei edes 112. - Jälki oli ammattilaisen. Ei johtolankaa, vain ruumis, osissa, niin kuin monessa muussakin paikassa. -Tiesimme että joku operoi.

Sytytin jointin Porvoon metsässä. THC valtasi keuhkojani. Se öljysi kehkoani. Hymy valtasi suuni. Savu nousi viereisen männyn latvaan. Olin kuin pikkupoika salatupakalla.

Katsoin isompaa savupilveä jonka olin puhaltanut keuhkoistani. Se muodosti savuverhon jonka takaa näkyi minun keittiöni ikkuna. Siellä vaimoni teki ruokaa.

Etusormeni ja peukaloni välissä oli jointti, nyt se nousi huulieni väliin. Puhalsin hengitysilmaa ulos keuhkoistani.

Vedin puhdasta Budi-savua tyhjiin keuhkoihini. Savun sylkeminen ulos keuhkoista oli kuin savukone olisi ollut Discossa.

Suljin silmäni. Olin siellä missä halusinkin. Märkä metsäinen mätäs oli minun sänkyni, samoin kuin monen, vielä löytämättä jääneen "ostajalta" -jääneen raadon viimeinen leposija.

-Vaimoni luuli minun lähteneen töihin. Kun hän näki autoni olohuoneen ikkunasta, hän tajusi että olen pakkasen kestävä skoude.

näin siinäkäy ellei ole kokenut jallun nauttija kuten minä olen, en taivu illan pidetessäkään aamupuolelle vaan jaksan , johtuu varmaan entisestä elämästäni, paskanjauhajat kuukahtaa kahvihörppyihinsä, otan jallua lisää, yhden tähden

Kyllä sen pitää olla kolmosta

Pennoseksi me sitä sanottiin, oli yhden pahamaineisimman rikollisista suomessa poika. Siinä oli jätkä, jota alamaaiklmassa eniten pelkäsin.
Ehkä jopa kunnioitin.

Pennosen porukasta meillä oli kerran vasikka. Yhden kerran. Kun se ensimmäisen kerran lauloi pomostaan, muuttui pelokkaaksi. Kahden päivän päästä katosi, kukaan ei tiedä mitä sille kävi. Vaikka tapettiinhan se. Se oli iso tutkinta, salaa. Haluttiin saada kiinni Pennonen. Mutta kaikista kohtaamistani rikollispomoista, taisi olla ovelin. Siitä oli paljon harmia. Ja meistä sille. Mutta ei lopulta kumpikaan saatu toisiamme kampitettua. Itse jäin lopulta jalkoihin, ensin. Sitä miestä pelkäisin, ellemme olisi sopineet juttuja aikanaan. Monta poliisia vain taitaa olla taskussa sillä kaverilla, pikkaisen on jäänyt harmittamaan, että sitä äijää ei koskaan saatu,

>>23900
Yrittäisit edes

Yhden tarinan vielä teille kirjoitan, ehkä viimeisen, tällä saitilla, Teille

>>23903

No annahan mennä feikkipaska:D

Odotan tarinaasi, vitun mutakuono!

>>23897

Vittu että on mennyt surkeaksi. Nämä viestit YP voisi poistaa

Tämä lanka on pilattu.

>Tämä lanka on pilattu.

YP kyllä siivotaa kun kohta heräileeö

hyvä, että nää narkkarit saa ees jotain inspiraatiota Myrkyn jutuista, mutta harjoitelkaa sitä sepittämistä ensin johonkin pöytälaatikkoon muutama vuosi. ja mieluiten selvinpäin.

Miksei vaa rehdisti voi kirjottaa ihan omaa tarinaa eikä feikata muita ? :D

Muutenki pari vikaa niin heikkolaatusta et kannatta harjotella ja huolella,
sit ehkä joku päivä viel onnistuu. Ja arvosana olis ollu ihan huomattavasti
parempi jollet esiintyis jonain muuna, lähinä säälittävää huomionhakua.

Vasikat ei tykkää et heijän jutuistaan puhutaa

No niin, kertokaas nyt mitä täältä pitäisi poistaa?

Abloytarinassa >>23876 ei ole mitään järkeä; jos poika tuo isällensä aseen repussa niin ihan jokainen isä katsoo mitä siellä oikeasti on, ja jos *poliisin* poika kertoo tuoneensa aseen kotiin niin alta sadasosasekunnin se poliisi on sitä tutkimassa. Silti, tuokin tarina on paremmin kirjoitettu kuin 99% muusta sisällöstä täällä joten en viitsisi poistaa.

Ja >>23897 on vain huonosti kirjoitettu - valitettavasti sekin on silti parempaa sisältöä kuin se normaali "vittu raiskaan kaikki huorat saatana" juttelu mitä kanavalle päivittäin postaillaan.

5/5 settiä tarinat. Tässä on menny yö kivasti lueskellessa, kiitos siitä.

YP: Kun on kummatkin ketjut lukenut niin voi todeta ekassa olevan aitoa tavaraa melkein loppuun asti mutta tämä toinen on puppua täynnä.

Voit heivata jutut jossa myrkky mukamas vihjaa olevansa aarnio(ei muuten ole) ja seuraavat missä kopioijat käyttää samanlaista tyyliä mutta tyhjänpäiväisiä yksityiskohtia maalaillaan dekkarimaisesti.

Onko muuten tullut käyttäjäpiikkiä eilen? Monet isot foorumit clearwepissä on löytäneet jutut. Veikkaan että tänä viikonloppuna porukkaa tulee kasapäin ihmetteleen myrkyn mainioita kertomuksia.

On vain ajan kysymys milloin media (iltaroskalehdet ym) uutisoi jotenkin tästä, tuskin etusivulla mutta jossain yhteydessä. Esimerkiksi KRP ja huumepoliisin keskinäisissä kähinöissä missä syytöksiä on sinkoillut puolelta toiselle.
Tosin mikään ei todista kertomusten olevan totta eikä median pitäisi kirjoittaa epävarmoista asioista, eipä..

Tuo huumereppu on oikeasti tapahtunut. Tapaus vain meni niin että isä oli vienyt huumerepun kouluun :) Ei ollut katsonut mitä oli sisällä :) Ja oli kyttä :)

Koulu oli jokirannan koulu.

Elettiin tosin 80 lukua.

harmi että alkuperäinen kirjoittaja on kadonnut. eihän näitä kiinnosta enää lukea kun taso tipahti sieltä timantista kupariin.

Minä uskon kirjoittajan olevan yksi ja sama. Hän on välillä vain liian kännissä ja väsynyt. Olen myös varma että kyseessä on Jari Aarnio.

Lähti menemään tavisverkossa ihan hulluna eilisen aikana niiden Justpaste- ja Pastebin-sivujen ja Suomi24:n kautta. Myönnän että pastetin sen sinne Justeen heti ensimmäisen tarinan jälkeen ja päivitin sivua monta kertaa päivässä, mutta vain yhden spämmin heitin Suomi24:n poliisi-osioon. Muut hoiti lopun. Kiitos nyymit ja muut spämmääjät.

>>23915
Muistatko tarkemmin. Eli oliko löytöreppu kuitenkin vai veikö poikansa huumerepun jostain syystä?

>>23918
Eipäs jaeta kultakimpaleita taviksille!

>>23920
Kyllä jaetaan koska Suomessa poliisi on Jumalan asemassa eikä se ole sitä mitenkään ansainnut.

>>23920

Reppu oli löytynyt Tikkurilan autotarvike -nimisen liikkeen viereen tehdystä lumilinnasta. Pojat oli vienyt repun kotiinsa.

Lopputuloksena poliisi meni liikkeeseen kyselemään repusta. Tämä juttu pyöri niihin aikoihin Tikkurilassa, samoin kuin samana vuonna käynyt ilotulite onnettomuus. Jätkänjytky niminen uudenvuoden paukkupommi oli heitetty lumilinnaan ja sisällä oli lapsi joka kuoli.

melkosta mainostusta kyl tuolla suomi24, noh ehkä sieltä jotain hyvääkin tänne valuu?

>>23936
Jonneja spammimaa.

>>23936
Vaikka ei valuisi, nyt on kova proggis päällä. Poliisin arvostus ei perustu todellisuuteen ja on tehtävä kaikki tehtävissä oleva sen romuttamiseksi.

No sielläpä on spämmi, en huomannutkaan, että noin paljon tuota samaa bastepiniä linkitetty. Toisaalta, eihän ketään voi syyttää levityksestä, eipä tämä mikään ekslusiivinen clubi ole, vaikka niin voisi toivoa.
Kuitenkin tuo spämmäys tuo mieleen nuorukaisen innostuksen. Toivottavasti tulee uutta tarinaa tänään.

>>23943
>Poliisin arvostus ei perustu todellisuuteen
Kyllä se nyt itseasiassa perustuu täällä Suomessa, ja lähes koko kansa arvostaa heitä. On tietysti poliisin oma asia haluavatko he säilyttää sen arvostuksensa mikä heillä on vai haluavatko tästä Jenkkilän tapaisen maan jossa valkoiset juutalaiset pikkulapsetkin opetetaan ettei ikinä saa sanoa sanaakaan poliisille.

Raine Sievälä, eli Bruno pyörittää Jarin kanssa syyttäjää kuin onnenpyörää. Ykkösketjuun kuuluu myös Keijo Vilhunen. Bruno, Keeke ja Jartsa lasketaan jäälle. Bruno syöttää Jartsalle, Jartsa pitää kiekkoa hallussa. Jartsa syöttää takaisin Brunolle. Bruno laukoo, tolppa. Kimmokkeesta pompannut kiekko osuu Keeken mailaan. Keeke laukoo, MAALI. Peliajan ensimmäisellä minuutilla Helsingin Huumepoliisi teki Maalin Keskusrikospoliisin verkkoon.

Pelissä nähdään myös taklaus jossa Bruno taklaa Keskusrikospoliisin vasikan "Kimmon".

6-0 varsinaisella peliajalla.

Hki Huumepoliisin kerroin 1,86 Nordisbetillä

Koordinaatit kun saisi ilman arvontaa kiväärille, niin pääsisi harventamaan suomen betoniviidakon flooraa ihan ajatuksella. Sillä kun ei aiheuta vaaraa sivullisille, eikä tarvitse katsoa silmiin.

Kehuja kaikille,en ole missään nähnyt vihjettä kaan tästä legendaarisesta langusta. Kas pidämme sen jatkoSakin niin

Tulee mieleen eräs vanhemmanpuoleinen jätkä sakko-asastolta. Sillä ei montaa hetkeä mennyt kirjan lukemiseen ja jakoi makeita juoruja Suomen julkkiksista; portsarina kun oli tehnyt hommia.

Toivottavasti on saanut paineet kohdilleen.

Ainakin varmuudella voinee sanoa, että Rekolassa (se on kai jossain Vantaalla?) ei ole tapahtunut kutakuinkin 1990-luvulla juttua, jossa alaikäinen miespuolinen tarinan "Anssi" olisi raiskattu ja paloittelusurmattu silloin 56-vuotiaan työttömän teurastaja-taksinkuljettajan toimesta.

Alaikäisen miespuolisen paloittelusurma johon liittyy raiskaus kyllä jäisi ihmisten muistiin, ja siitä olisi maininta jossain Minfossa tai Hesarin arkistossa.

Tuossa on niin monta mieleenpainuvaa asiaa yhdessä, jotka olisi tehneet siitä melkoisen shokkitapauksen: raiskaus, joka kohdistuu alaikäiseen, miespuoliseen sekä vielä paloittelusurma sen ohessa.

Ei kaikki satu median koukkuun. Varsinkin ennen asiaan vaikutti kovasti vuorokaudenaika, "ehtiikö lööppiin" ja onko lööppiin muuta.

Myös traagisia tapauksia ei kerrottu tiedotusvälineille, ja suhteilla sai joko julkisuutta tai läheisen uhrin/tappajan sieltä pois.
Joitakin asioita peräti salattiin, tiedän tapauksen jossa median huomio vietiin muualle(siellä oli säpinää toki mutta tarkoisperä oli saada pois tapahtumasta a).

>>23964

Ei nuo edes ole alkuperäisen Myrkyn turinoita.

Naunintoaineita taas käytän, sitä tavallista, mihin olen jo tottunut, ja sitä haluan aina vaan lisää. Tiedän että tekin haluatte huumettanne, olette koukussa, kirjoitan... vielä lisää

>Ei nuo edes ole alkuperäisen Myrkyn turinoita.
Wine off.
Olkoon niin tai näin, sentään joku kirjoittaa muutakin kuin "haistakaa v v:n homot"

Annahan meille lisää huumetta!

Kelpaako nyymeille ite keksimä tarina vai pitäiskö se postata eri lankaan? :)

kelpaa kun kirjotat jollain omalla nimellä

Parhaat tarinathan on tosielämästä.

Juu siis jollain keksityllä identiteetillä tietenkin jotta kirjoitukset tunnistaa toisistaan ja osaa yhdistää saman henkilön kirjoittamiksi jos useamman innostuu rustaamaan. :))

>>23964
>varmuudella voinee sanoa
>ei ole

Valitse toinen.

Ottamatta kantaa onko alkuperäinen tarina tosi, oletko sinä kaikkitietävä jumala vai miten helvetissä luulet tietäväsi miten joku asia _ei ole_ tapahtunut? Sille että tapahtumaa ei ole kirjattu mainitsemiisi lähteisiin, voi olla miljoona eri syytä.

Koko maailmaa ei ole dokumentoitu internettiin, varsinkaan 90-luvulla tai sitä ennen. Käy joskus ulkona.

"Tiedätsä mitä hip-hop on?" XDXDXD

Kerro Myrkky vähän siitä Miika Kortekalliosta. Kiinnostais.

Eiköhän laiteta tähän vielä yksi tarina Lauantai illan iloksi?

Näpyttelen parasta aikaa.

Kohta tulee!

Elimäen sivupitäjässä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta. Maatalon pihamökissä 27 vuotias porvoolainen Bitumieristäjä "Pekka Pylkkönen" rojahti joustinpatjalle selälleen. Hän oli täysin ilkosillaan. Hänen tatuoitua vartaloaan katseli 39 vuotias heinävedeltä kotoisin oleva kouluruokalan keittäjä "Tanja Korpela". Tanja riisui kylpytakkinsa.

Hetken päästä Elimäkeläisen pihamökin sängyllä naitiin. Kahdeksan vuotta sitten alkanut kirjeenvaihto vangin kanssa oli nyt muuttunut fyysiseksi suhteeksi. Tanja halusi viedä miesystävänsä Heinävedelle ja perustaa sinne hänen kanssaan perheen. Perintöä olisi niin paljon ettei tarvitsisi tuloja miettiä, sitä paitsi maatalousyrittäjyys kiinnosta Tanjaa.

Pekka oli kaikki nämä vuodet vankilassa miettinyt miten kostaisi vasikalle jonka vuoksi hän joutui vankilaan. Hänen ajatuksenaan eilisestä vapautumisesta lähtien on ollut huumekauppa. Keski-euroopasta Subutexiä. "Italiassa Subu maksaa vain neljä euroo kappale, vai olikohan se Saksassa, vittu vai Ranskassa, en tiedä mut kumminkin", -Hän mietti. Huumekaupasta saamilla rahoillaan hän ostaisi Harley Davidsonin. Sitten hän liittyisi johonkin kerhoon. Helvetin enkeleihin tai Bandidoksee, ehkä johonkin muuhun jos edellisistä ei natsaa, -Hän mietti. Aivan ensiksi hän kuitenkin kävisi kostamassa vasikalle.

Pekan vankila-ystävä oli luvannut hommaa tälle pyssyn. Rio De Rixussa Chileläistaustaisella pampulla oli ollut keino jäljittää väestörekisteristä henkilöitä vaikka näillä olisi turvakielto. Artjärvelle, suurikyläntielle oli osoite näyttänyt. Pekka oli ottanut tiedon piuhalle. Viistonnii oli ollut hinta. Puhelimen hän oli saanut kun Tanja oli siirtänyt tonnin pampun tilille. Samsung oli ollut Pekan hallussa kolmepäivää, sitten se oli haettu pois hänen sellistään. Vankilassa oli joku laite joka havaitsi ylimääräiset puhelimet. Se olisi pitänyt sammuttaa välissä, ottaa akku irti ja piilottaa se yleisiin tiloihin, puhelin peppuun.

Hörpin kahvia vaimoni kanssa Mustikkamaalaisessa ravintolassa, Aliassa. Olimme juuri syöneet. Minä olin vetänyt pippuripihvin mediumina. Vaimo otti talon salaatin. katselin sisältä terassille jossa oli ihmisiä. Tavallisia perheitä ja varakkaita pariskuntia joilla oli Helly Hansenin vaatteet ja pelastusliivit matkassa. Tulleet veneellä, - Minä ajattelin ja tein mielessäni analyysia. Kaikkien tavisten keskellä istui ruutupaitaan sonnustautunut mies, pikkusikari suussaan, Konjakkilasi edessä. Milloin Fryckman on päässyt vapaaksi? -Pohdin. Hän otti maistiaisia sikaristaan ja kostutti kurkkuaan konjakilla.

Käyn vessassa, sanoin vaimolleni ja menin vessaan soittamaan. "No minä täs terve" - "Kuule, katotko onko Fryckmanilla hakuja" -Minä pyysin, samalla kun kusin.

Pekka ajoi Tanjalta lainaamallaan Fiat Puntolla kehäkolmea pitkin länteen. Tarkoitus oli käydä moikkaa vankila-ystävää ja samalla kysyä pyssystä. Pekka kääntyi lentokentän rampista ylös ja ohitti Nesteen huoltoaseman.

Lopulta hän istui Teboil Koivuhaassa ja söi lounasta. "Olen nyt täs Teboililla" -Hän sanoi, puhelimeen ystävälleen. "Tuu tähän, en vittu löydä muuten millään sinne" -Hän jatkoi.

Pian Teboilin pihaan ilmestyi vanha pakettiauto. Pekka meni ulos ja sytytti tupakan. Ystävykset kätteli ja Fiat Punto jäi Teboilin pihaan. Pakettiauto otti suunnaksi sokkeloisen rintamiestalo-alueen.

Hieman tunkkaisen hajuisessa, ränsistyneessä talossa asui "Lassi". Hän keitti heti kahvit. Kun kattila porisi liedellä, Pekka meni hämilleen kun Lassi kaivoi esiin lasipurkin jossa oli purukahvia. "Vittu, Nessiäkö sä meille keität" -Pekka sanoi ja alkoi nauramaan. "Oon niin tottunut tähän" -Lassi sanoi. "Kai sä paskannat paljuunkin" -Pekka kysyi. Johon Lassi hymähti.

Kahvihetken päätteeksi pohdittiin huumekauppaa. "Niitä voi kuulemma laittaa ihan postissa tulee sieltä" -Lassi kertoi Pekalle. "Sama kävi mielessä" -Pekka kertoi. Molemmat miettivät jos tilaisivat jonkun yrityksen postilaatikkoon ensiksi kymmenen subua ja katsoo miten käy.

Keskustelun päätteeksi Lassi muisti että hänellä on Pekalle jotain. Hän kävi olohuoneessa takan nuohousluukun luona. Takaisin tullessa hänellä oli kädessään nokinen sanomalehtitaitos. Sen sisältä paljastui Alepan muovikassiin kääritty ase. Hän otti muovikassista aseen ja ojenti sen Pekalle.

Pekka tunnusteli käsissään olevaa Smith & Wessonin valmistamaa Revolveria. Mustanvärinen ja ruskeat puiset kahvat. Mag 357 -Luki aseen piipussa.

Lassi kaivoi muovikassia ja ojensi sieltä vielä kaksi lehmänsarvesta tehtyä kahvalevyä. "Mitä helvettiä mä noilla teen" -Pekka kysyi ihmeissään. En mä tiedä, kai nää jotenkin kuuluu siihen aseeseen? -Lassi pohti. "Olet sä kyllä outo jätkä, täytyy myöntää" -Pekka sanoi ja kysyi onko panoksia?

"On, Lassi vastasi ja otti keittiön kaapissa olleesta lasikulhosta irtokarkkipussin jossa oli 7.65 Browning patruunoita. Pekka katsoi ihmeissään Lassia. Hän avasi revolverin rullan ja siellä oli kuusi patruunaa joiden nalleissa ei näkynyt iskurin jälkeä. "Joo, heitä mut takasin sinne autolle" -Pekka pyysi Lassilta.

Irtokarkkipussillinen seiskakuusvitosia jäi ränsistyneen rintamamiestalon keittiön pöydälle, Erotiikanmaailman ja Jallu -lehden väliin. Vieressä olleessa Alibi -lehdessä Jammusetä katsoi vihaisesti.

Kesän helteet alkoi olemaan ohi ja Pasilassa oli uusi kahvinkeitin. Katselimme työporkan kanssa Moccamasteria. On se upee, minä mietin. Kolehti oli kerätty keitintä varten. Jokainen oli antanut kympin. Tekniikka oli hakennut keittimen Tammiston Gigantista.

Kuului porinaa ja lasikannuun tippui nestemäistä heroiinin ruskeaa maailman eniten käytettyä huumetta, laillista sellaista. Joku oli tuonut sosiaalitiloihin vanhoja Bodaus -lehtiä. Varmaan se väkivallan uus kaljupää, -minä mietin. Taskussa poltteli Spliffi, ja päätin että poltan sen viikonloppuna Honkaluodon saunaillassa. Lauantaina olisi vetouistelua ja muuta virkistystoimintaa. Ai vittu, kysyyköhän ne kalastuksenhoitomaksua? -Pohdin. No vittu näytän niille virkamerkkiä jos kysyvät. Aikoinaan oveni taakse oli tullut televisioluvan tarkastaja, olin osoittanut häntä aseella. Sen jälkeen ei ole ketään käynyt pimpottelemassa. Minähän en mitään lupia maksa, olen sentään skoude, minä ajattelin. Kaikki luvat kuuluu tämän työn etuihin, niin kuin kansanedustajalle taksikortti.

Tanja oli kahdessa kuukaudessa alkanut kyllästymään Pekkaan. Tämä vain joi olutta. "Meidän pitää puhua", -Tanja sanoi Pekalle. Pekka oli juuri ottanut Pirilainit eikä tätä olisi voinut vähempää kiinnostaa kuunnella jonkun pillun puhumisia. Pekka asui toki Tanjan luona, ja käytti tämän rahoja, mutta rakastanut hän ei Tanjaa, ei edes välittänyt.

"Jutellaa vaa, käyn eka hoitaa yhen jutun" -Pekka ilmoitti ja lähti ovesta ulos. Seuraavaksi Tanjan pihasta lähti Fiat Punto, se oli Tanjan. Tanja katsoi ikkunasta ja huokasi syvään. Ystävät olivat olleet oikeassa, ei vankien kanssa kannata seurustella. Mutta mistä sitä olisi saanut normaalin miehen? Eivät he työssäkäyvät ja normaalit miehet edes katsoneet Tanjaan yökerhoissa tai baareissa, missään muuallakaan. Ruotsinristeilyllä viimesyksynä hän oli onnistunut saamaan normaalilta vaikuttaneen miehen hyttiinsä. Tämä oli ollut kuitenkin naimisissa, ja kiinnostunut Rimmingistä sekä Peggingistä, oli ollut täys pervo jonka lapset ja vaimo nukkui samalla hyttikäytävällä. Puutteessa Tanja oli kuitenkin levittänyt tälle jalat ja vielä pyllistänytkin. Naiminen oli kestänyt pari tuntia.

Jatkuu...

Pekka oli jostain syystä erittäin impulsiivinen tällä hetkellä. Ilmeisesti Tanjan jatkuva huokailu ja muu käytös sai Pekan äärimmäisen vihaiseksi, hulluksi. Metamfetamiiniriippuvuus ei myöskään tuonut asiaan yhtään helpotusta. Pekka vaikutti psykoottiselta. Hän oli päättänyt käydä kostamassa vasikalla, nyt olisi aika.

Kello lähenteli puoltayötä kun Artjärven kylänraitille ilmestyi Fiat Punto. Sen puikoissa oli Pekka. Pekan housunkauluksessa oli aiemmin kesällä Lassilta saatu revolveri. Pekka ajoi hiljaa ABC:n kylmäaseman ohi, sen takana oli Sale. "Ei vittu, en mä löydä sitä vitun suurmetsäntietä, vai mikä vittu se nyt oli" -Pekka mietti.

Salen pihassa oli kaksi nuorta. Pekka ajoi heidän luokseen. "Mitä kloddit?" -Pekka kysyi. Nuoret vain katsoivat Pekkaa jonka tärähtänyt olemus viittasi harmittomaan Stadin kundiin joka oli hukassa. "Neuvokaa mistä löydän suurmuffinkadun, tai jonkun sellasen" -Pekka sanoi nuorille.

Nuoret näyttivät suunnan ja kertoivat että käännyt oikealle kirkkotielle ja sitten oikella tulee vastaan suurikyläntie. Nuoret arvelivat että sitä tuo puliukko oli tarkoittanut koska siellä majaili paljon puliukkoja. Kuntaan ei saanut muita asukkaita kuin puliukkoja, sinne heidät majoitettiin. Usein puliukot ajoivat hankkimallaan katsastamattomalla autolla Orimattilaan Alkoon. Siksi myös poliisi kävi Artjärvellä melko usein katsomassa onko puliukkojen auto parkissa.

Hiekkatiellä kivet kolisi auton lokasuojiin. Yökaste oli kostuttanut tien eikä siitä noussut pölyä. Pekka pysäytti auton ja jalkaantui. Hän muisteli mitä hänelle oli sanottu. Nelonen se oli, vittu neljä, -Pekka mietti ja lähti etsimään rivitaloja.

Aikanaan huumeoikeudenkäynnissä todistanut "Krisse" kuorsasi Artjärveläisessä rivitaloyksiössään. Televisio oli jäänyt päälle ja sieltä tuli joku Chatti-ohjelma. Juontaja oli nainen joka piti paitaansa auki, tissejään korostaakseen. "Krissen" unen keskeytti ovikellon soitto. Hän raotti silmiään. "Taasko ne puliukot tulee kyselee viinaa, vittu nyt palaa hermot" -Krisse mietti.

Krisse haki jääkaapista pari Koffin oluttölkkiä ja laittoi ne S-marketin hedelmäosastolta saatuun hedälmäpussiin jossa oli ollut mandariineja. Viivakoodin mukaan melkein kilo.

Tummansävyinen ulko-ovi ei meinannut taaskaan aueta. Krisse nytkytti sitä. Viimein ovi aukesi natisten. Täytyy oljytä tää lukko, Krisse sanoi boxerit jalassa. Yllätyksekseen ulkona ei ollutkaan naapurin puliukko vaan Pylkkösen Pekka.

Tämä veti housunkauluksestaan esiin revolverinsa ja osoitti Krisseä päähän. Krisse katsoi aseen piippua. "Terve Krisu ja Hyvää yötä" -Pekka sanoi ja veti liipaisimesta.

Klik. Iskuri löi patruunan nalliin, mutta siinä ei ollut riittävästi voimaa sytyttämään nalli. Jousi oli kuoleentunut.

Krisse tiputti oluet maahan ja veti eteisen välioven takaa Suhl -merkkisen 12/70 kaliberisen katkaistun haulikon. Krisse veti taaimmaisen liipaisimen pohjaan samalla kun osoitti Pekkaa päähän.

Samalla Pekka veti vielä kerran revolverinsa liipaisimesta, eikä taaskaan patruunan nalli syttynyt. Sen sijaan haulikko kajahti eteisestä. Sen oikeassa piipussa ollut Saga -merkkinen Skeet patruuna läppäsi Pekkaa vasempaan poskeen, kuin isäntä piikaa, ämmämäisen miehekkäästi. Pekan vasen silmä puhkesi pienistä hauleista ja silmänesteet valui hänen täynnä reikiä olevalle poskelleen. Kaulavaltimot oli täynnä pieniä reikiä ja niistä tuli pieniä verisuihkuja. Kieli oli täynnä hauleja ja etuhampaat oli palasina kielen seassa.

Nyt Krisse veti etummaisen liipaisimen pohjaan ja laukaus osui Pekan käteen jossa oli revolveri. Koko Pekan nyrkki hävisi Revolverin mukana. Käden tynkä jäi osoittamaan Krisseä.

Krisse avasi haulikonpiiput ja ejektorit heitti ammutut patruunat pois piipuista. Hän juoksi keittiön vetolaatikolle missä haarukoiden ja lusikoiden seassa oli muutama Gyttorp -Merkkinen riistapanos.

Pekka juoksi jo kaukana. Hän oli shokissa. Hän kuitenkin löysi autolle ja sai sen vasemmalla kädellä käynnistettyä. Hän kaasutti samaa reittiä pois mistä oli tullutkin.

Krisse juoksi hiekkatietä pitkin ja pysähtyi kun näki Pekan kuljettaman Fiatin takavalot. Kaksi laukausta kajahti hiekkatiellä kohti takavaloja. Haulit ei tavoittanut niin kaukana liikkuvaa henkilöautoa.

Krisse juoksi takaisin sisälle ja otti puhelimensa. Hän etsi minun numeron ja soitti. Sillä aikaa Pekka ohjasi vasemmalla kädellä autoa ja yritti oikean käden tyngällä vaihtaa vaihteita. Tuulilasiin tihkui pieniä veripisaroita ja ne haittasi näkyvyyttä, kun muutenkaan Pekalla ei ollut kuin oikea silmä enää käytössä. Hän pääsi kuin ihmeen kaupalla kantatiekuudelle asti. Verenhukka oli kuitenkin ollut niin iso jo siinä vaiheessa että hän menetti tajuntanta kun piti jarruttaa. Auto lipui vapaalla, joskin jalka kaasulla, moottori huutaen suoraan rekan eteen. Pekka meni täysin jauhelihaksi auton sinkoutuessa palasina ympäristöön.

Minä en vastannut Krissen puheluun koska nukuin. Krisse oli ottanut maasta Pekan revolverin ja käynyt heittämässä sen läheiselle pellolle, jossa se on vieläkin. Joskin eripaikassa puimureiden ja muiden maatalouskoneiden ansiosta. Artjärvellä asui pelkkiä puliukkoja eikä kukaan soittanut poliisille ammutuista laukauksista huolimatta, oltiinhan sentään maaseudulla.

Krisse huuhteli tapahtuneen pois mielestään viinalla, minun kehoituksesta. Tanja Korpelakin sai vakuutuksesta rahat ja pääsi eroon sähkövikaisesta Fiatistaan, sekä Pekasta.


THE END

lukiko kukaan uusimman seiskan juttua siitä veikosta? myrkky kommentoipas jarin viron-kuvioita.

Jätän tähän tiedot. En kerro nimeäni. En halua ongelmia.

61.661379 25.408854 Ei ole tarkka osoite. Voi olla 50m heittoa.

Maata päällä noin puoli metriä. N 170 cm pitkän Kädenvääntäjän jäänteet. Vyö solkineen ja sormukset jäi muistaakseni. Luulisi löytyvän metallinetsimellä. Kalmon vatsan päällä on pistooli. Sama jolla hänet lopetettiin.

Tietolähteille kun annettiin operaatiopuhelimia, annettiin myös tarvittaessa kuvan mukainen Luger pistooli. Tämä edellytti että tietolähde ei liikaa narkannut ja oli suhteellisen järkevä eikä hölmöillyt liikaa. Ase oli aina oman turvallisuuden takaamiseksi, ei koskaan mihinkään muuhun. Vain Poliisin erillisellä luvalla aseen sai ottaa tehtävään mukaan. Raine Sievälän koodinimi oli "Kolibri". Keijo Vilhunen oli "Kärppä". Lauri Johansson oli "Korppi".

Kolibrin, Kärpän ja Korpin yhteistoiminnalla aloitettiin ainutlaatuinen yhteistyö. Siinä oli tarkoitus perustaa Jengejä ja lopuksi polttaa se. Huumekaupasta saamilla rahoilla Kolibrin, Kärpän tai Korpin jengiyhteyshenkilö sai lähteä ulkomaille viettämään eläkepäiviä. Risto Kolaria kiinnosti työ Rikostorjunnan parissa enkä voi ottaa kantaa hänen koodinimeen.

Voi olla että muutamia vuosia sitten kuuman kesäpäivän päätteeksi saavuttiin metsäautotien päähän. Kun saatiin ulos takaluukusta niin hakkaaminen ja potkiminen alkoi heti. Metsään piti kantaa. Lopuksi vielä turpaan koko velan edestä ja puukolla kurkusta läpi. Verta joka puolella. Maata päällä alle puolimetriä. Velallisen jäänteet.

60.576368 25.077836 Ei ole tarkka. Saattaa olla 50m heittoa.

Sisällä välikatossa 5 kpl JatiMatic konepistooleja ja tuhat 9mm patruunaa. 10 käsikranaattia. Sytyttimet kiinni kranaateissa. Ruotsalaisia. Kaikki on yhdessä ja samassa puulaatikossa. Käynti kätkölle katon kattoluukusta. Laatikko on siinä heti välikatossa. Näkyy luukulle.

60.520723 27.505764

Raato. Patavedentien varrella Kuhmoisissa. Noin 20 - 30 m tiestä. Ei haudattu. Lyöty älli pois ja poljettu niska katki maihinnoususaappaalla. Teko viimeistelty teräaseella.

Arvio paikasta 61.603910 25 288498. Paikalla henkilöauton pyskäköintiin soveltuva levennys. Tie ei päällystetty.

Tekijät käyneet teon jälkeen Neste Kuhmoisissa. Tallentuneet valvontakameraan. Vuosi 2008. Motiivi: Huumevelat.

Onko tämä nyt sitä modernia geokätkentää? Raatoja ja aseita :D

Ruger mk 2 ja ehkä reilu 40 kpl subsonic ammuksia. Paska äänenvaimennin, joku tehnyt itse ja kierteet falskaa. Hylsy jää välillö pesään.

61.034440 27.869026

Parrujen päällä oikealla, musta muovisäkki.

käykää ny joku kattoo noi mestat et onko siel jotai raatoja, huhhu tää sipulikanava on ollu iha liekeis viimeaikoina

>>24008
jep, vielä ehtii ennen kuin jokiniemessa herätään ja liittytään mukaan aarrejahtiin

Suomikonepistooli suujarrulla. Tummanvärinen visakoivuinen loimutukki. Lukko ruostunut hiukan jumiin. Ase roikkuu nahkaisesta remmistä talon sisällä parruun lyödystä naulasta. Panoksia on muutama rasiallinen. Syöpyneitä. Ei taida toimia? Sisällä on myös perunasäkki joka on täynnä dynamiittipötkäjä.

60.571961 24.944121

62.308389 25.444088

Peltisessä työkalulaatikkossa FN High Power pistooli. Maalipinnoissa on hankauksesta johtunutta kulumaa. Varastettu joskus 80 luvulla Tikkakosken varuskunnasta suojelukoulun tiloista. Ollut lämpötilojen vaihtelun armoilla mutta säältä suojassa.

Puisessa ladossa seinustalla olevassa puulaatikossa Lahti L-39 kivääri. Sukset puuttuu. Aseen metalliosat vaseliinin peitossa. Ase on osissa. Perimätiedon mukaan, Kannonkosken hautausmaalla sankarihaudassa 10 suomikonepistoolia + 2 ammuslaatikkoa. Asekätkennän ajoilta.


63.001252 25.246455

lemin ruger noudettu kiitos ap

>>24011

Hiukan ruosteessa,,,TÄYSIN RUOSTEESSA millä vitulla saisi liotettua ruosteen pois??

Kiitos kumminkin spotista,,,

Ja jos uudeltamaalta löytyy vielä kätköjä niin laita mulle privaa!

Jos joku haluaa pumppuhaulikon josta on ulosvetäjänkynsi rikki, niin voin käydä heittää maastoon. Alueena etelä-savo.

Idea on se että jätän pyssyn, ja sinä 250 egua pyssyn tilalle, ok?

sinä saatana kukaan ei mee mun maassa hautausmaalle kaiveleen sankarihautoja!!!

jos olis pohjois-savossa niin joo.

kun ei ole autoa, muillekkin jos löytyy aseita kuopiossa niin pistekää mailit esiin voin vaihtaa mihin tahansa douppiin tai pienempään aseeseen välirahalla.

Mitäs linkissä?
päivittyy ehkä hieman liian tiheään tor-verkolle.

jotai live videoo

>>24015
Pinnallinen ruoste irtoaa hinkkaamalla puolikarhealla kankaalla ja öljyllä

>>24023
10.1.2016 klo 16.19 ja 17.39 pysäkille on pysähtynyt linja-auto. Linja-autoja seuraamalla kameran sijainti selviää.
Oikealla on sanottu olevan "SEO".
17.13 päivän hämärtyessä huone heijastui ikkunasta. Takana näytti olevan ikkuna valkoisin sälekaihtimin yms. Vartissa heijastuma oli poistunut, ehkä sattumalta tai ehkä koska kameran omistaja seuraa Sipulichattia.

Pian linkin ilmestymisen jälkeen pihalta lähti mitä ilmeisemmin henkilöauto. Näkyi vain ajovalojen valokeilat.

Kappas, myös valkonen paku hävinny.

Myrkky, sinuna kertoisin enemmän tuosta mitä kaikkea ylimääräistä kamaan ja lääkkeisiin sotketaan ja miksi - itse voin vain kuvitella ja joku käsitys onkin, mutta jaa tietoos, se on arvokasta ja katoavaista. Ja kaikki muu vapaamuurareista lähtien tiskiin, jos tietoa vaan on.

Myrkky, mikä on sun elämän filosofias, uskotko johonkin suurempaan?

lisää myrkky!

vois mennä rynkyn kanssa tohon kameran eteen hillumaan alkkarit päässä.

>>24030
Päivemmällä kun kamera sai tarkempaa kuvaa niin vasemmanpuoleinen valotolppa oli mitä todennäköisimmin Shell (keltaista punaisella taustalla) ja oikeanpuoleinen oli SEO. Siitä vaan katsomaan noiden kahden intersektiota - sijainnit löytyvät kummankin nettisivuilta.

Mielenkiintoinen juttu, myönnetään.

>>24030

Mikä vitun paskajuttu toi nyt on?

>>24038
Siihen pitäs laskeutua ufo.

>>24023
Kytät pihaa ja striimi nurin

Jousikvartetti alkoi soittamaan viulujaan kuuden miehen vahvuudella. Samaan aikaan koko sinfonia aloitti soittamisen. Melkoinen sirkus minä mietin. Oli meneillään itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ja minä olin siellä turvallisuuspäällikkönä. Katselin kuinka everstit ja kenraalit nosti käsiään lippaan.

Kävelin virka-autolleni ja sanoin siellä istuneelle naiskonstaapellille että jos en kohta saa viinaa niin mä itse ammun jonkun noista. Hän alkoi nauramaan. Radio Cityltä tuli hyvää musiikkia joka nopeasti vaihtu nykyajan rääkymiseksi. Suljin radion. Vittu vielä pari tuntia, -Minä sanoin.

Samaan aikaan Varsinais-Suomen maakunnassa eräässä teollisuushallissa lyötiin ihmistä naamaan kuin Rocky Balboa treenaisi sianruhoon. Miehet pyysivät uhriaan maksamaan. Mutta normaalin ihmisen järki olisi sanonut ettei tuollaisesta hakkaamisesta voi selvitä hengissä. Parasta aikaa uhri oli omissa maailmoissaan jonne vakava aivoruhje oli hänet viennyt. Hänen molemmat poskipäät oli hajalla. Kuin riisiä olisi poskilihojen seassa ollut. Niin hajalla hänen kasvojensa luusto oli. Molemmat värttinäluut oli molemmista käsistä lyöty rautakangella poikki, samoin vasemman jalan sääri.

Ai et meinaa maksaa, -Yksi miehistä uhosi. Hän aloitti hakkaamisen ja uhrin täysin rentona ollut niska taipui sen mukaan mihin suuntaan hakkaaja löi uhrinsa päätä. Tämän aivokalvo oli nyt revennyt ja aivorungon paineet teki tuhojaan aivoihin. Uhri oli käytännössä kuollut, vaikka sydän löikin vielä, ihme kyllä.

Lyönnit lävähtivät uhrin päähän. Yli viisikymppisellä lyöjällä ei meinannut kunto kestää hakkaamista. Hän väistyi ja tilalle tuli SM-tasolla joskus keskiraskaassa sarjassa otellut iskijä. Nyrkkeilijä aloitti heittämällä jabeja uhrin kasvoihin. Sitä seurasi kevyt sarja ja toinen heti perään. Tässä vaiheessa uhrin sydän antoi periksi. Se pysähtyi, -aivot ei enää antanut sydämelle käskyä pumpata verta. Iskuja kuitenkin sateli uhrin päähän siitä huolimatta. Maksa velkas! -Joku huusi kun uhrin päähän sateli nyrkkiä kuin nyrkkeilysäkkiin. Siinä välissä yksi Adidaksen tuulipukuun pukeutunut viiksivallu kävi lyömässä uhria takaraivoon ja niskaan pesäpallomailalla.

Hakkaajat luuli että että uhri olisi kunnossa ja kuullut heitä. Hakkaamisen lopuksi uhrin päälle heitettiin ämpärillinen kylmää vettä niin kuin elokuvissa. Mitään ei tapahtunut. Vesi vain huuhteli verta uhrin muodottomilta kasvoilta.

No kyllä se siitä virkoaa, -Yksi sanoi ja kaikki lähtivät kaljalle. Uhri oli ollut hiukan yli 15 000€ velkaa Pirikilosta. Hän oli myynyt hakkaajien tuotteita pitkin Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Myyntiartikkelit oli hyvin perinteisiä: Piriä ja Essoja. Piri oli tavanomaista laatua Baltiasta. Jatkettu kreatiinilla ja maltolla, mistä keltainen värikin tuli. "Essot" oli halpaa tekoa. MDPV:tä sotkettu johonkin sideaineeseen yhdessä jonkin tunnistamattoman yhdisteen kanssa. Myös Promo-dragon-flyita oli ollut. Sen menekki oli ollut runsasta.

Uhri oli diilannut aineita, ja itsekin käyttänyt. Lähinnä piriä. Hän oli ottanut liigalta velaksi jatkettua paskaa, ja liiga pyysi häneltä silti hinnan kuin se olisi ollut jatkamatonta. Kun erimielisyydet oli alkanut, oli uhri jättänyt liigan ja hypännyt Tampereelle menevään Junaan. Kun siellä oli alkanut maa polttaa jalkojen alla, oli hän matkannut Linja-autolla Ouluun. Sinnekin liiga oli tullut perässä. Viimeinen etappi oli ollut Kajaani jossa uhrin eräs tutun tuttu asui. Siellä uhri oli viettänyt puolivuotta KELA:n työttömyyskorvauksella. Kajaanista hän ei ollut löytänyt mitään töitä, mutta oli päässyt kuiville.

Kun hän eräänä päivänä oli mennyt käymään Hämeenlinnassa vanhempiensa luona, oli liiga ottanut hänet kiinni heidän kotioveltaan ja viennyt tuonne missä hänet hakattiin hengiltä.

Uhrin ruumis oli lopulta viety Merikarvialle jossa se erään kesämökin pihassa hävitettiin. Ne mitä ruumiista oli jäänyt, lepäsi nyt Pohjanlahden pohjassa.

Uusi diileri pyöri nyt hämeenlinnassa. Night Lifen tupakkapaikalla hupparimies veti henkosia röökistään. Kaikki osasi olettaa kuka hän oli. "Toi korvasi Nikin" -Eräs mies sanoi toiselle kun he hörppivät oluitaan. Kun diileri käveli heidän ohitseen, toinen miehistä huikkasi hänet luokseen. "Otan pari liskoo ja viis gemmii vauhtii" -Hän ilmoitti. Ok, heitä vessaan roskikseen rahat, -Diileri sanoi. "Otan piuhalle" -Mies ilmoitti. Diileri käveli pois. "Mitä vittua, -Meinaaks toi mulkku etten saa piuhalle, mies sanoi. Hetken päästä portsari juoksi eteisestä kun diileriä lyötiin turpaan baaritiskillä.

Liigalla alkoi menemään muutenkin huonosti koska alueella hallintaa pitänyt moottoripyöräkerho oli pyytänyt liigan-johtoportaan luokseen juhlimaan. Kaikki tiesi mitä se tarkoitti. He eivät tunteneet toisiaan, saati olleet yhteistyössä ja nyt heitä pyydettäisiin juhlimaan. Liigan päämajassa eli samassa teollisuushallissa jossa tuo yksi poika oli tapettu, oltiin nyt hereillä pirin voimalla ja aseistettuna.

Liiga ei ollut mennyt "Juhlimaan" Tampereelle kerhotiloihin. Siksi heitä nyt psyykattiin. Liigan toimitilan ohi meni vähän väliä moottoripyöriä hiljalleen ohi. Äänet kyllä kertoivat että isokuutioiset Chopperit siellä mellasti. Bikermiehillä oli myös yllään kerhon tunnukset.

Meni pari päivää ja Liigan johtoportaalle tuli viesti: Viimeinen mahdollisuus. Siitä alkoi palaverinpito Liigan kesken. Tultiin siihen johtopäätökseen että yksi johtoportaasta menisi Tampereelle "Juhlimaan"eli kuuntelemaan asian.

Liiga oli aiemmin yrittänyt laajentua Kouvolaan, mutta sieltä oli tullut tieto että yksikin naksu kun myydään, lähtee henki.

Tultiin siihen tulokseen että "Ossi" menee Tampereelle kerholle. "Vittu ne kumminkaa tee muuta kun sanoo asiansa, miks ne edes hakkais" -Ossi sanoi. Niin "Ossin" matka kohti Tamperetta alkoi Audi A6 perhefarmarilla. Se muistutti paitsi mustalta väritykseltään, myös malliltaan - ruumisautoa.

Muutamaa tuntia myöhemmin "Ossi" tallentui Nokialla pankkiautomaatin valvontakameraan. Hän nosti niin paljon käteistä kun nostoraja antoi myöten. Samoihin aikoihin hän oli soittanut ääni väristen että jonkun muunkin pitäisi tulla paikalle. Liiga ei ollut pyyntöön suostunut. Hatanpäänvaltatien poliisikameraan tallentui "Ossin" ruumisauto, siis tuo Audi A6. Aurinkolippa oli estänyt ettei kuljettajasta saatu tietoa. Ossista ei kuulunut enää koskaan mitään. Hänen kännykkänsä oli sulkeutunut Tampereella klo 19:56. Hänen "Liigapuhelin" oli mennyt kiinni vasta 23:46, lähellä Parkanoa.

Meni pari päivää ja liigan johtoporras päätti hävitä vähinäänin, kuka minnekin. Pirkkalan lentokentän rullaustiellä oli Thomas Cook Airlinesin lentokone joka odotti lähtölupaa. Sen kyydissä oli yksi Liigan johtaja. Toinen lämmitteli parasta aikaa lapissa tulikiven takkaa, kolmas oli valinnut Helsinki-Vantaan ja lentänyt sieltä jonnekin keski-eurooppaan. Pari muuta oli jossain pienemmällä paikkakunnalla piilossa.

Liigan diilerit ei ollut tietoisia tapahtuneesta, ja osa myi vielä hämeenlinnan yökerhoissa. Yhden "Dänkki-Fränkin" kotona oli nippuja 20 euron seteleitä joissa viiden setelin välein oli kuudes seteli taitettu vinosti muiden seteleiden päälle. 20 euron nipuissa oli yhteensä noin 8000 euroa. Viidenkymmenen euron setelinipuissa oli kolmekertaa enemmän. Nappeja oli enää muutamia. Piriä vajaa parikymmentä gemmiä. "Dänkki-Fränkki" istui autossa mäkkärin pihassa. Missä vitussa se luuraa? -Dänkki-Fränkki mietti kun odotteli Liigan miestä. Hän ei koskaan saapunut, ja puhelinkin oli kiinni. Aivan Ossin näköinen kaveri liikkui mäkkärin sisällä, mutta ei se ollut Ossi. "Dänkki-Fränkki" meni kotiinsa ja veti tuotteitaan mietteliäänä. "Jotain on käynyt" -Hän pohti. Aamulla hän lähti varmuuden vuoksi karkuun. Ulosmenotie Hämeenlinnasta kantatie kymmenellä auttoi "Fränkki-Dänkkiä" pakenemaan. Hän ajoi piripäissään vanhalla Toyota Corollalla ja ohitti juuri Katumajärven.

Eräs toinen liigan diileri oli parasta aikaa junassa, hänkin matkalla pohjoiseen. Kannettavan tietokoneen salkku oli diilerin yläpuolella hattuhyllyssä. Siellä oli vajaa kilo jatkettua Piriä ja naksuja päälle sata kappaletta. Brimoakin oli jokunen kymmenen. Rahaa päälle 70 tuhatta ja CZ 75 9mm pistooli. Hän oli matkalla Leville. Siellä oli hänen tuttunsa töissä Bar Ihqussa järjestyksenvalvojana ja tämä voisi auttaa myymään aineet. Sitten Kittilän kentältä Stadii ja sieltä sukulaisten luo Brisbaneen Australiaan, oli tämän suunnitelma.

Pirkanmaan huumerikosyksikkö oli juuri alkanut tutkimaan Liigan toimintaa, ja se ihmetteli nyt parasta aikaa miksi kaikki seurantalaitteella varustetut autot ajoi viimeisen kahden päivän aikana erisuuntiin? Myöskin tietolähteenä toimineen henkilön tiedettiin nousseen Rovaniemelle matkanneeseen junaan, eikä hänen puhelin ollut päällä. Puhelin pystyttiin kuitenkin paikantamaan vaikka se oli poispäältä. Se lymysi keskellä hämeenlinnaa. "Tässä on nyt joku juttu" -Jari Luoto sanoi ääneen Tekniikan huoneessa Tampereen poliisilaitoksen tiloissa.

Juttu siinä olikin. 136 kiloa Piriä, ja 43 347 naksua Puolasta Suomeen tuonut ja Pirkanmaalla levittänyt liiga oli pyyhitty pois Sisä-suomen huumemarkkinoilta. Jonkin ajan päästä Piri olisi taas neljä euroa kalliimpaa, mutta jotenkin oudosti tujumpaa, samoin Naksut muuttaisi väritystään ja Logoaan.

Liigankätkö. Mökin alle piiloitettu kaksi pistoolia patruunoineen ja 50 kpl Bromo Dragonia. Pakattu peltiseen työkalusalkkuun jossa lukee "Makita".

60. 929809 24.184441

Kätkö Since 2012

>>24023
Kamera on itäisen Helsingin Puotilassa osoitteessa Juorumäenkuja 1. 60,2087° pohjoista leveyttä, 25,1052° itäistä pituutta
Selvitin tämän huvikseni.

Jep. Kameran sijainti näissä ikkunoissa: https://www.google.fi/maps/@60.208332,25.1058547,3a,75y,321.1... [ proxy]

>>24017

Onhan aseita ollut haudoissa ennenkin

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336848270.html [ proxy]

>Selvitin
miten?
itse luulin ettei rannikolla ole lunta

>>24049

Vasemmalla tiheään kulkeva raideliikenne ja linja-auton ulkoasu viittasivat Helsingin seudun liikenteeseen. Käytin Ylläpidon (24037) vinkkiä, jonka mukaan vasemmalla olisi Shell ja oikealla SEO-huoltoasema. Katsoin kartalta, missä pääkaupunkiseudulla on Shell ja SEO vierekkäin. Tuo oli ainut sellainen paikka ja Google Mapsin katunäkymällä se paljastui oikeaksi.

Kummallista on, että Shell ei oikeasti ole kuvassa. Se on noin kilometrin kameran takana. En tiedä, miten Ylläpito (24037) saattoi tietää tämän. Ehkä hänellä on sisäpiirin tietoa tai tämä oli sattumaa.

>>24050
Se oli sattumaa - luulin että se vasemmanpuoleinen valomainostolppa olisi Shell värien perusteella muttei se ollutkaan (kameran kuva tuli vähän sivusta joten vaikea nähdä). SEO oli tietoa, se näkyi selvästi.

Päivällä joku näki siinä SEO ja ABC.
Itse en kyllä sellaisia tekstejä nähnyt vain värillisiä muotoja, varmaan kylttejä nähneet tunnistaa muodosta(?).

Jännä ettei kukaan tunnistanut paikkaa, eikö konnat ja narkkarit ole yleensä Hesen itäosista...

>>24046 pitääks meidän nyt mennä hakemaan tolta kuvaajalta huumeita vai mikä tää koko videon arvauksen tarkoitus on?

Joku kuvaa ikkunasta nettikameralla, tarkoitus?

Haluaako joku tiiliskiven ikkunastaan sisälle ?

Eka viuhahtaja palkitaan ;)

Huumekätkö 62.601210 26.221328

Oiskos tampereen lähellä bussimatkan sisällä mitään kätköjä niitä voisi kanssa vähän jaella täällä ;D

Mansessa on useamman kilon pirikätkö. Näin talviaikaan hommasta ei tule mitään. Pitää olla rautakankea ym että routaisen maan saa rikki. Routaraja on joku 80 cm.

Kuten tiedetään paras huumekätkö on maastossa jossa ei huumekoira satu vahingossakaan liikkumaan eli liikenneympyrässä ;)

61.471168 23.841090

Lähellä on kävelytie mistä on hyvä seurata liikennettä. Kun autoja ei näy, niin ei muuta kuin pioneerivälineiden kanssa yli. Itseasiassa välineet on siellä valmiina. Jäisessä maassa ja lumen alla..

Haha kiitokset enpä olisi uskonut että tulee vastausta ollenkaan saati näin nopeasti:D(bueno vielä jos poistat edellisen niin ei tule kilpailua) sillä meikähän asuu tuossa ihan lähellä lähdenkin heti kaivelemaan kun sulaa olisi meinaa kova käyttö tuolle!

ihmettelen kyllä mistä ihmeestä jengi repii näitä luulisi että noi on aika suuria salaisuuksia

61.590822 26.279992 Vähäinen määrä räjähdysainetta.

>>24061

Salaisuuksia? Garminille tai älypuhelimelle kun nappaat sijaintisi, niin se tallentuu heti, en kerro minne.

Vai luuliko joku että ostamansa koorninaatit oli siksi turhia että joku oli löytänyt kätkön.

>>24063
Fiksua..;) tosin noista ei koskaan tiedä millon liivimiehet jättäneet "riista"kamerat paikalle ja kohta kuuluukin koputus ovelta

>>24064

Totta. Muutenkin näiden kätköjen tonkiminen vaatii todellista itsesuojeluvaiston puutetta :D

Mutta jos joku on niin typerä että lähtee kuvitteellisille tai toisten kätköille niin mikäs siinä, luonto korjaa pois heikot...

Laittakaa tänne jonkun rannikkotykin koordinaatit. Kävin katsomassa yhtä ns hälytykkiä, mutta oli poistettu. Silloin kun kävin armeijan oli lukko lattialle purettuna ja hälytykeissä kovia tuliannoksia. Haluaisin tykin tai heittimen ammuksen. Myös kaikki muu armeijan salainen touhu kiinnostaa. Tietääkö kukaan muuten että onko aseita hajasijoitettuna johonkin pieniin kontteihin pikkupaikkakunnille? Näin kuulin meinaa ykspäivä. Moessa paikassa on ihme luolia metsiköissä. Sisäänkäyntinä vain metalliovi. Tietenkin voivat olla huoltoreittejä jollekin kaukolämmölle jne.

Hälytykki. Luolassa useampi tuliannos kovia.

59.917775 24.345701

>>24066
60.138967 25.047963
Tunneli Santahaminasta keskustaan.

>>24023
Jokos siellä pitäisi alkaa tapahtua? :D

sorry vaan myrkky mutta viimesin oli joko feikkimyrkyn juttu tai sitten taso laskee.

missä myrkky luuraa?

Olen alkanut itse spekuloimaan "Myrkyn" aitoutta viimeistään siinä vaiheessa kun revolveri oli tarinassa vaihtunut Glockin lippaan täyttämiseen, vaikka näitä muovisia laitteita hän ei sanojensa mukaan käytä. Nämä viimeiset tarinat vaikuttavat muutoinkin erittäin kliseisiltä ilman suurempia paljastavia yksityiskohtia, toisinkuin aikaisemmat... Onko näistä kätköistä tosiaankaan löytynyt mitään? Ainakaan kuvia ei ole ilmeisesti näkynyt mutkista tai pulloista. Krp:stäkin piti kuulia jekkujen osalta lisää. KErta toisensa jälkeen Myrkky on kuitenkin uhannut lopettaa kirjoittamisen jo ennen isoja paljastuksia todellisista pelureista ja maalannut vaan satiirisia kuvia isoista tuotantopohatoista koksupäissään juhlimassa Krp:n kanssa.

vittu myrkky nyt niitä fiktiivisiä tarinoita lisää!

Sipoolaisella metsätiellä laulettiin. "Kolme elefanttia marssi näin, aurinkoista tietä eteenpäin. Koska matka oli tylsä niin ampuivat he yhden kaverin!" -Kolmen hengen miesseurue lauloi yhteen ääneen. Edellä meni "Raivo" -Virolainen huumekuriiri joka oli oppinut suomenkielen. Hänkin lauloi mukana vaikka tiesi kohtalonsa tulleen. "Ampuivat he yhden kaverin!" -Raivo toisti. Samassa Nagant Revolveri päästi surmanluodin. Tulan asetehtaalla viimevuosisadan alussa valmistettu ase oli tehnyt tappotyön. Se oli sodannähneelle aseelle ties monesko tappo.

Raivon takaraivossa olleesta reijästä tuli pulppuamalla verta. Ensin sitä oli tullut kaaressa. "Heiska" ja "Tinde" katselivat Raivon ruumista. Kumpikaan ei ollut tappanut aikaisemmin ketään. Lopulta ruumis kannettiin tiensivuun, metsään. Sopivan painauman löydettyä, sen pohjalta kaivettiin kenttälapiolla maata. Raivo heitettiin nilkoista ja käsistä kyljeteen sinne. Kaveriksi aseteltiin hänen viereensä maantumassa ollut puunrungon pala. Juuri kun "Tinde" alkoi lapioimaan maata Raivon ruumiin päälle, avasi tämä silmät. "Heiska" ampui Raivoa uudestaan päähän. Molemmat hengittivät syvään, paniikin omaisesti. Hetken päästä toinen lapio maata ruumiin päälle, toinen potki sammalta. Lopuksi maahaudan päälle aseteltiin kuusen tuoreita oksia joita oli irroitettu Leatherman työkalulla viereisestä, pienestä kuusesta. "Tinde" oli muistanut että talvisota elokuvassa hevosten vetämissä ruumisvaunuissa oli kuusenoksia hajun peittämiseksi.

Pasilan takavarikossa oli Baltialaista 4 laatua useampi kilo. Ne oli meidän kanssa yhteistyöhön ryhtyneen Virolaisen betonielementtiasentajan Raivo Rättelin meille paljastamasta maakätköstä. Kätkö oli otettu seurantaan ja sieltä oli otettu kiinni kaksi alamaailman tunnettua huumekauppiasta. Toisella oli ollut jalassa ergonomiset työjalkineet ja hän oli Pasilan Poliisivankilassa kenkiä riisuessa tokaissut että "ergonomia edistää työhyvinvointia".

Miksi 4 laatua, minä mietin ennen kuulusteluiden aloittamista. Nelosta kun tehdään kerralla aina sadankilon erä tehtaassa. Siihen käytetään erään lääketehtaan raaka-aineita. Astamalääkkeen raaka-ainetta on sellaisessa tehtaassa 10L kannuissa ja niitä on trukkilavallinen. Samoin Suolahappoa jota on ostettu uima-altaan uimaveden pH: sääntelyyn. Myös erilaisin merkinnöin olevia kannuja ja tynnyreitä on useita. Laboratoriolaitteet vievät 100 neliön tilan, jäähdyttimineen ja tuuletuksineen. Neloslaatu on Dekstroamfetamiinipohjainen. Siihen lisätään mielialalääkkeitä sekä Stimulanttia joka vapauttaa aivoista MDMA:n tapaan dobamiini ja serotoniini varastot. Mielialalääkkeillä on tarkoitus paitsi koukuttaa käyttäjää, myös tehdä aineesta pitkäaikaisemmin "laadukas". Yksi näistä lääkkeistä on salpaaja joka estää masennuksen syntymistä luomalla ihmisestä "koneen". Tunteettoman liikkujan. Olen pitänyt kädessäni Patologin minulle ojentamia aivoja. Patologi samalla puhui harmaan aivomassan puutteesta ja osoitti kynällään aivoja. Hän kertoi että samanlaista esiintyy hoitamattomassa masennuksessa iäkkäillä. Aivoissa oli golfpallon kokoinen tyhjä reikä. Alzheimer, Patologi sanoi. Aivot kuului 28 vuotiaalle naiselle joka oli lukiossa tutustunut Piriin. Hän kerkesi käyttää neloslaatua neljävuotta. Niin ivalliselta kuin se kuulostaakin, nelosta neljävuotta. Siinä ajassa neloslaatu on tuhonnut aivot. Heitin silloin neidin aivot roskiin ja lateksihankat perään.

Ennen kuulustelun alkua päätin ottaa kupin kahvia mukaan kuulusteluun. Joisikohan poka? -Minä mietin. Meillä nimittäin oli uusi kahvilaatu koekäytössä. Pirkkakahvi. Kaadoin kuulusteltavallekin kahvia mukillisen. Neloslaatu maksaa noin kolme ja puoltonnii kilolta kun sitä ottaa kympin, -Minä pohdiskelin. Paljonkohan ne on sitä tuonut? -Jatkoin miettimistä.

Kuulustelun alussa ojensin kahvikupin alakuloisen oloiselle kiinniotetulle. "Moi" -Minä sanoin. "Moi vaan" -Kiinniotettu vastasi. Katselimme toisiamme. Miksi nelosta? -Minä kysyin? "Mitä meinaat" -Kuulusteltava kysyi? Jatkoin kysymystäni kysymällä että paljonko? "No me otettii Tontsan kanssa ykstoist kiloo" -Hän vastasi. "Mutta miksi neloslaatua" -Minä kysyin uudelleen. "Mitä se on? " kuulusteltava kysyi ihmeissään. "No se teidän Piri on sitä paskapiriä" -Minä vastasin ja kerroin että niin kutsuttu narkkipiri, eli kakkoslaatukin on parempaa.

Se on lähes puhdasta amfetamiinia joka on jatkettu kofeiinilla ja sotkettu glukoosiin. Narkkipiristä tulee olotiloja sen sisältämän Strykniinin takia. Sitä on laitettu sekaan tarkasti annosteltuna koska se on tappavan myrkyllistä, mutta oikein annosteltuna lisää IV-käytössä euforiaa. Narkkipiri maksaa noin seitsemän tonnia kilolta, vaikka sitä ottaisi kerralla kympin eli säkin. Ykköslaatu on kotoisin Venäjältä. Baltiassa ei yksinkertaisesti ole mahdollista hankkia raaka-aineita sen valmistamiseen. Vain lääketehtaat pystyy sitä Euroopassa valmistamaan, eivätkä hekään tee sitä. Eurooppalaiset lääketehtaat valmistaa "piriä" lääkekäyttöön, ei viihdekäyttöön. Venäjällä valtiollinen lääketehdas valmistaa ykköslaatua. Se on todella huikeaa ja siitä tulee 0,1 gemmin nuuskauksella kruunu päähän. Sellainen humahdus ja tärähtää. Yleensä käyttäjä kokee ensin "Läpsähdyksen" ja sitten alkaa vauhti ja superhyvän olon tunne.

Ykköslaatua tulee jonkin verran Suomeen Virosta, jonne sitä tulee Venäjältä Narvasta. Maksaa noin kahdeksan tonnia kilolta. Se on lähes aina leikattua jo valmiiksi. Jos sitä tulisi nyt Suomeen leikkaamattomana ja sitä myytäisiin kolmekymppii gemmi, olisi metrolaiturit täynnä kuolleita, samoin luukut. Moni taksikuski ajaisi yli kahtasataa kuunnellen Radio Novaa.

Kuulustelu ei johtanut muuhun kuin myyjän vasikoimiseen. Koko juttu tuli selväksi heti kättelyssä. Pärnussa oli käyty maksamassa, ja aine tuotiin "Raivolla" Suomeen. Nyt tosin Raivo oli kuollut, mutta se ei liittynyt maastokätköltä kiinniotettuihin huumekauppiaisiin. Surmatyön takana oli toinen porukka joka oli saanut vihiä Keskusrikospoliisita että Raivo Rättel saattaa tehdä yhteistyötä Helsingin Huumepoliisin kanssa.

Keskusrikospoliisi paljasti usein meidän vasikoita ja tietolähteitä omille tietolähteilleen, jos vain sai niistä vihiä. Siksi emme koskaan paljastaneet heille henkilöllisyyksiä, mutta kuten tunnettua, tiedot vuotaa aina. KRP:n tarkoituksena oli omia tietolähdetoiminta ja koko huumausainerikollisuuden torjunta.

Kaukana Latviassa, eräässä syrjäkylässä lähellä Liettuan rajaa, tuli tehdashallin ilmastointikanavasta ulos kemikaaliselle tuoksunutta lämmintä huoneilmaa. Samalla Joutsassa pullistuneeseen käsivarren suoneen painautui tylsä neula. Neula työntyi väkisin ihosta läpi, napsahtaen. Lopuksi se tervehti nestemäistä kudosta, verta. Neula imi ruiskuun verta. Ruisku täyttyi verestä ja sekoittui siellä Dekstroamfetamiinin, Amitriptyliinin, Strykniinin, Trimipramiinin, Kofeiinin, Klomipramiinin, Asetyylisalisyylihapon ja lukuisten muiden aineiden kanssa jotka oli kaikki samassa jauheessa jota oli keitetty lusikan päällä haaleaan veteen sekoitettuna.

Tunnelma oli jouluinen vaikka oli ollut huhtikuu. Kynttilä oli luonut jouluisen tunnelman kun lusikkaa oli lämmitetty sillä. Narkkari oli hyvin tunteellinen. Hän oli ollut neljä päivää ilman aineita. Hän miltein itki kun katseli piikkiä joka oli työntynyt hänen kätensä verisuoneen. Ruiskun mäntä työntyi hiljalleen kohti pohjaa. Narkkarin suonistoon työntyi monen kirjava aine joka tunnettiin paikkakunnalla "Ranen" tuotteena. Hän toi sitä Onnibussilla pari kertaa kuussa Helsingistä.

Strykniini pyöri narkkarin suonessa kuin rotassa, joiden myrkytykseen sitä oli aikanaan käytetty torjunta-aineena. Piikki jäi käteen pystyyn, mutta kiristyssiteen narkkari irroitti kädestään. Hän nojautui makaamaan lattialla olleeseen patjaan. Hän oli nyt tyytyväinen, ja hänet valtasi hyvä olo vaikka koko sosiaalihuollosta saamansa 474 euroa oli mennyt tuon aineen ostamiseen jota oli vajaa kuusi grammaa vielä pöydällä. Päivällä hän oli juonut monta tuoppia vettä johon hän oli sekoittanut merisuolaa elektrolyyttitasapainoin saavuttamiseksi. Tuo neste virtasi nyt solkenaan hänen virtsaputkestaan.

Lämmin kusi huuhteli narkkarin alushousuja, kuin Intian valtameri Sumatralaisella rannalla uimassa ollutta matkailijaa. Mielessään hän palasi takaisin lapsuuteen ja katseli parasta aikaa kesäleirillä vuonna 1996 järjestettyä Discoa. Taustalla soi Captain Jack ja ilmassa tuoksui irtokarkki sekä limppari. Leiriohjaajana ollut nainen avasi Pommac pullon ja kaatoi sitä hänelle lasiin. Tuo ruskean sävyinen, läpikuultava ja Samppanjan tavoin kupliva liemi oli jotain aivan uskomatonta. Saman värinen neste levisi juuri muovimatolle patjan suodattamana, Joutsalaisessa, kaupungin omistamassa itsemurhayksiössä.

Ei vittu te uskotte kyllä sitten kaiken. Tunnistin suurimman osan näistä jutuista kun tulee luettua uutisia ja alibia. Kuitenkin ihan mielenkiinnolla luen näitä.

>>24123

Tunnistit? Meinaatko että on tosia?

>>24128
Kyllä, suurin osa on totta, ehkä kaikki. Mutta uutisista kuka tahansa voi innostua kirjoittelemaan. Joku roisto tai poliisi se kyllä on, ei tuota kaikkea lukemalla opi.

Ihmettelen että en ole vieläkään nähnyt mitään linkkiä tänne siellä vapaass netissä

Rahat loppu. Ei mistään saa mitää säätöä. Ehkä ensikuussa, -Narkomaani mietti kun tärisi peiton alla syvällä Pohjois-Karjalassa. Hän oli sinne muuttanut pääkaupunkiseudulta kun maa alkoi polttaa jalkojen alla. Hän muisteli aikoja sörnäisissä. Settiä oli ollut yllinkyllin ja kaikki oli hyvin. Nyt oli vain kaksi Vaasanruispalaa ja kuppi sokeria. Jääkaapissa oli lasipurkissa pari herkkukukkua.

Hän alkoi itkemään. Ei se hänen vika ollut että muihin narkkareihin ei voinut luottaa. Hän itse oli aina maksanut pihansa. Hänen nimiinsä oli otettu piuhalle viisi heikkiä. Niitä hän ei aikonutkaan maksaa, vittuako se hänelle kuului jos joku liivispede antoi piuhalle sillä verukkeella että joku sanoi että joku toinen maksaa.

Kuiville voisi päästä jos olisi arki-elämä kunnossa. Hänellä ei ollut mitään. Ei yhtikäs mitään. Ei edes tuttuja. Vain sossutäti. Narkomaani pyyhki kyyneleensä ja kääri sätkän. Vuosia sitten 35 vuotislahjaksi saatu Zippo ei toiminut. Onneksi oli tulitikkuja. Narkkari katsoi ulos ikkunasta, siellä satoi lunta.

Halpahallin tulitikku syttyi rätisten raapaisupinnalta. Kuivat tupakan purut syttyi kuin heinälato. Peittokorvilla hän imaisi savua kuivien huulien välissä olleesta sätkästä. Hän muisteli aikoja kun oli vielä kaikki kunnossa. Rahoitusyhtiön autolla hän oli ajellut töihin ja tylsän parisuhteen keskellä aloittanut huumekokeilut. Nyt hän oli tässä. Hän painoi pään alas. Tupakansavu nousi peiton välistä.

Pari tuntia myöhemmin hän katsoi seinällä ollutta taulua. Se oli Eero Järnefeldin teos raatajat rahanalaiset. Siinä rääsyihin pukeutunut pikkutyttö poltti isänsä kanssa kaskea joskus 1800 luvulla. Hänelle se oli totuus maailmasta, sellaisena kuin hän sen koki. Hän potkaisi jakkaran altaan ja sähköjohto kiristyi hänen kaulansa ympärillä. Jalat ei koskettanut maata. Meni muutamia sekunteja ja taulu alkoi sumentua hänen näkökentässään. Tuli hyvä olo. Kaikki muuttui mustaksi ja hetken aikaa hän sai olla vielä pikkupoika nuoruudessaan. Elämä vilisi syvällä aivoissa. Sitten kaikki loppui. Jäljelle jäi vain hirttäytynyt mies roikkumassa olohuoneen kattolampun koukkuun viritetystä sähköjohdosta.

Pari viikkoa myöhemmin tuo narkkari saatettiin kristillisin menoin uuteen paikkaan. Se oli puurakenteinen yksiö, maalämmöllä, keskeisellä paikalla Joensuulaista hautausmaata. Paikalla ollut suntio ja sosiaalitoimentyöntekijä polttivat juhlallisesti tupakat. He puhuivat uudesta vastaanottokeskuksesta ja sen tuomista haasteista.

Vainajakämpässä suoritettiin hajunpoistoon erikoistuneen firman toimesta otsonointi. Myös vanha muovimatto poistettiin ja tilalle asetettiin laminaatti. Lopuksi kunnan työntekijät pesivät kylpyhuoneen kloriitilla. Asunto oli kuin uusi. Ilmassa tuoksui lempeä ja kesäinen koivu joka oli peräisin tuosta kloriitista.

Lähestyin pohjois-karjalaa yhdessä vasikkani kanssa. Meillä oli mukanaan hänen muuttokuorma. Se käsitti pari Ikean kassia vaatteita. Kuuntelimme musiikkia ja meininki oli rento. Vasikalla 1% liivit oli vaihtunut minun antamaan villapaitaan.

Lopulta saavuimme Vasikalle järjestetyn asunnon pihaan. Se oli rivitalo kaksio. Sama jonne olin viimevuonna tuonut viimeksi "asiakkaani". Vaihtuvuus heillä oli kyseisessä kämpässä kova. Siellä oli majoittunut varmaan kymmenkunta kaveria tämän kuluneen vuosikymmenen aikana.

Pakkanen oli kiristynyt emmekä meinanneet saada jäätynyttä lukkoa auki. Vitsailimme kuinka pitäisi soittaa jollekin tutulle murtomiehelle että antaisi vinkkejä oven avaamiseen. Tuli vasikan vuoro kokeilla uuden kotinsa oven avaamista. Hän potkaisi oveen samalla kuin väänsi avaimeista. Lukka aukesi ja samalla ovi. Neniimme tuoksahti pesuaineen hajuste. Minä kyllä erotin siitä kalman. Katsoin sivusilmällä vasikkaa, hän ei ollut selvästi koskaan ollut vainajakämpässä. Hän ei tunnistanut sivuhajua.

Kas, tämmöinen lukaali sinulle, -Minä sanoin. Vittu tää on upee, -Vasikka pohti ääneen. Vittu parketit ja kaikki! -Hän iloitsi. Vain huonekalut puuttuivat. Niin, eikö täällä ole mitään huonekaluja hän kysyi. Taitaa olla niin että eka ilta nukutaa hotellissa, minä maksan, -Minä sanoin. Jätimme vasikan muuttokuorman hänen uuteen asuntoon ja menimme paikalliseen Cumulukseen yöksi. Kävimme hotellin baarissa kaljalla ja pohdimme elämää.

Mikä muuten sut sai ryhtymään rikolliseksi, -Minä kysyin. Raha, raha ja valta. -Vasikka sanoi. Hän kysyi minulta mikä sai minut aikoinaan ryhtymään skoudeksi. Vastasin hänelle että rakkaani. En tosin tohtinut kertoa kuka oli tuo rakkaani. Sillä hän oli samanlainen suoja jonka Vietnamissa olleet Jenkkisotilaat tunsi. Savuverho. Ei todellinen ihminen vaan mielihyvä. Marijuona.

Ilta vaihtui yöksi ja lopulta aamuksi. Söimme hotellin tarjoaman aamupalan. Lopulta chekkasin meidät ulos. Kaivoin puhelimeni taskusta ja soitin paikalliseen sosiaalitoimistoon.

Puhelun aluksi kerroin olevani viranomainen ja kysyin miksi asunnossa ei ollut huonekaluja vaikka sinne oltiin muuttamassa. En suinkaan kertonut olevani Poliisi, koska sosiaalitoimessa työskentelee henkilöitä jotka ei ole luotettavia. Meillä oli kiertoilmaisu virallemme. Olimme Helsingin kaupungin lastensuojeluviranomaisia.

Vasikan nimeä ei myöskään laitettu postilaatikkoon, eikä hänen muutostaan ilmoitettu maistraattiin. Posti kyllä kulki, mutta meidän lähettämänä, meidän etelä-suomessa olleesta osoitteesta. Sähkölaskukin meni Helsingin Kaupungille. Kukaan ei voisi löytää häntä, ellei etsijä olisi viranomainen joka työskenteli erään yksikön piirissä. Kukaan sen ulkopuolella ei pääsisi tietoihin käsiksi. Tietoja ei myöskään ollut, koska olin junaillut asiat niin.

Samana päivänä Sotkasta tuotiin kuorma-atuolla sänkö, sohva ja keittiönpöytä. Gigantista tuli televisiota, mikroa ja muuta laitteistoa.

Ennen lähtöäni annoin Vasikalle sen saman, mitä muillekin jotka oli syystä tai toisesta majoittautunut siihen asuntoon. Kirjekuoren. Siellä oli "kodinperustamisrahaa" Noin 10 000 €.

Kun olin autollani ja käynnistin sen. Muistin sen mitä en halunnut lähettää matkahuollolla. Otin kuljettajan viereisen penkin alta repun. Kävelin takaisin Vasikan asunnon ovelle ja soitin ovikelloa. No, Hän kysyi? Vielä yksi juttu, -Minä sanoin ja kävelin hänen ohi asuntoon. Avasin repun ja ojensin hänelle Sig Sauer P226 9mm pistoolin ja 50 patruunaa.

-Et ole koskaan sitten saanut tätä minulta, muista se -Minä sanoin ja poistuin paikalta. Vasikka jäi pitelemään asetta kädessään. Tiesin että jengi-aikoinaan tuo sama kaveri oli jopa teetättänyt liiviinsä asekotelon. Ase ei siis ollut hänelle mikään uusi laite. Myöskin hänen nimikirjaotteessaan oli maininta sotilasmestarista, vaikka hänen sotilasarvo oli poistettu häneltä oikeudessa jo 10 vuotta sitten.

Ase oli hänelle sekä puolustusväline, myöskin lohtu. Vähän niin kuin epävirallinen syanidikapseli.

Meni hiukan yli vuosi ja seuraavan vuoden loppukeväästä sain tiedon että taas oli asunto tyhjillään. Hän oli ampunut itsensä tuolla aseella.

Mikä ihme se edes oli. Täysin tuntemattomassa paikassa ilman sosiaalista verkostoa, vailla ketään juttukaveria jolle voisi kertoa kuka todella oli. Myöskin entisen elämän painajaiset kummitteli. Puhumattakaan pelosta, joka vaanii Vasikkaa aina, koko loppuelämän.

>>24147
Huhhuh mitä tekstiä...

"You have a long way to go" -Hän sanoi. "Long time a go" -Minä vastasin. Tunnussana ja tunnistus oli onnistunut. Tiedusteluoperaatio Tiger Stripe oli alkanut.

Hetkeä myöhemmin radioliikenteessä: "Kuitatkaa. Sininen kuittaa, keltainen kuittaa, musta kuittaa, punainen kuittaa, -Jokainen ryhmä ilmoitti värin vuorollaan. Nyt oltiin iskemässä kansainväliseen moottoripyöräkerhoon.

Autoletkamme ajoi kohteeseen. Jokainen väri oli oma kaupunkikohtainen kerho. Jokaisessa kaupungissa sen oma VaTi-Ryhmä iski kohteeseen kuin raivohärkä. FlashBangit paukkuen ja lekoilla ja sekä räjähdepanoksilla ovia murtaen.

Meillä ensitoiminnan suoritti Karhu-ryhmä. Se oli taktisesti jaettu kahteen ryhmään. Ylätaloon ja varsinaiseen kerhohuoneistoon iskevään ryhmään. "Ykkönen, -Kuuleeko kakkonen? -Karhyryhmän toiminnasta vastannut kysyi Kommandopipo päässä Espoossa. "Kakkonen -Valmiina" -kaikui radioviestinnässä.

"ATTACK" -Hyökkäyskäsky kaikui heti perään. Samalla Poliisin Karhuryhmän Toyota Land Cruiser iski Helvetin Enkeleiden Nöykkiön portista läpi ja syöksyi keskelle pihaa. Sen perässä seurasi Paku josta syöksyi ulos lähitaisteluvarustuksessa sinihaalarisia Karhuryhmäläisiä. DigitalCamo kuvioituihin asusteisiin sonnostautuneet ryhmäläiset oli jo ylemmässä talossa ja siellä kaikki jengiläiset makasi mahalteen.

Muutamia tunteja myöhemmin.. "Helsingin Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos on iskenyt pitkin Suomea moottoripyöräkerhoja vastaan" -MTV3 kanavalla kymmenen uutisten päälähetyksessä todettiin.

Keski-Euroopassa ollut Interpolin tietolähde oli antanut väärää tietoa, Disinformaatiota. Saimme haltuun vain vähäisiä määriä huumeita sekä aseita. Joukossa oli jokin tulivoimaisempi ase ja rikoslaissa erikseen törkeäksi määäritelty katkaistu haulikko ja jokunen sähkönalli aniitteineen.

Laskimme seuraavana päivänä kaikki kiinniotetut vapaaksi.

Interpolin tietolähde oli kadonnut. Ranskassa ei osattu sanoa mihin hän oli hävinnyt, ei osattu edes kunnolla aluksi Englantia.

Tiedon mukaan kerhoissa olisi pitänyt olla aivan uudenlaista muuntohuumetta kanistereittain. Se olisi ollut aivan uudenlaista, kokaiinin kaltaista ainetta, joskin vahvempaa ja pidempikestoisella "potkulla".

Meni aikaa ja sain taas tiedon Interpolilta että tulisin vastaamaan operatiivisesta toiminnasta tulevassa operaatiossa. Tällä kertaa kohteena olisi Bandidos-kerho. Kieltäydyin kohtelisaasti pestistä. Niinpä sen otti keskusrikospoliisi.

Päivä vaihtui iltaan ja Porvoossa joutsenet lensi kohti avomerta, muuttaakseen talveksi lämpöiseen. Oli alkusyksy. "Koska me mennään noin" -Vaimoni kysyi viinipäissään. Eläkkeellä, Minä vastasin ja menin ulos metsään kävelemään.

Metsässä oli vanhoja hiilloksia minun pitämistäni nuotioista. Katselin niitä. Ne oli viime talvelta, kun oltiin pojan kanssa krillattu niissä makkaraa.

Avasin Hoffnar -,merkkisen pikkusikarikotelon. Siellä hän oli, minun rakkaani. Terve taas, minä mietin. Katselin samalla kurkiauraa kun sytytin hänet.

Paksu pöllähdys nousi ilmaan. Vedin savua kehkoihini ja puhalsin sitä hetken pidättämisen jälkeen ulos. Savuverho peitti merimaisemaa. Samalla linnunlaulu soittoääni lähti soimaan puhelimessani. En viitsinyt vastata siihen. Vedin savua kehkoihini ja mietin kuinka rakastinkaan häntä. Hän syleili minua takaisin. Antoi minulle hyvän olon. Puki minulle kaulaliinan ja lohdutti. Olin hänen kanssaan kahdestaan, vietimme laatuaikaa.

Tekstiviestistä ilmoittanut ääni häiritsi meitä.

Luin viestin vasta virka-aikana seuraavana päivänä. Siellä eräs kotimainen tietolähteeni kertoi että "Have a long time" -Joka oli koodi toiminnan peruuttamiselle jo toteutetussa operaatio Tiger Stripessa.

Soitin hänelle ja kysyin että mitä hän meinaa?

Vastaus oli hyvin selvä. Huumeet on Ruotsissa, ja Tanskassa, sieltä niitä jaetaan pieninä määrinä eteenpäin.

Aloin nauramaan, koska kyseessä oli meidän osalta tiedusteluoperaatio joka oli harhautusmielessä nimetty kansainvälisesti ymmärrettäväksi.

Saimme mitä halusimme.

>>24060
Ei ole mikään liikenneympyrä.
100% varmuudella kyseisellä alueella ei ole grammaakaan humehia.

Meillä päin ei kyllä pirivetoja lämpätä. Onkohan tullut katsottua liikaa elokuvia ulkomaisista heroinisteistä siellä kirjallisuuden laitoksella?

>>24161

Vai ei lämpätä :) Oletko koskaan edes nähnyt piikkiä saati piriä :)

En joo ole nähnyt piriä enää moneen vuoteen. Tietoinen valinta, jos näin voi sanoa. Ehkä kuitenkin enemmän, kuin keskiverto tämän palstan lukija kuitenkin. Moni käytti silloin aikoinaan ihan limupullon korkkia vetojen väsäämiseen. Piri kun on ihan vesiliukoista tavaraa, niin lämmitys ei ole tarpeen. Herska ja leffat sit erikseen.

Ei lämpätä ei. #3 heroiinit erikseen.

Kyllä minä ainakin olen pirini lusikalla lämmittänyt, samoin Subut. Vain rappionisti tekee vedot limupullon korkilla.

>>24176
ja näin sanoo rappionisti.

Kerro joku juttu EM miehestä. Tiedät kyllä.

>>24179

Eminem asuu jenkeissä