JustPaste.it

Bluesministeri Esa Kuloniemi lietsoo parempia aikoja

Perjantaina 60 vuotta täyttävä muusikko ja toimittaja Esa Kuloniemi on ollut bluesmusiikin mesenaatti puolet elämästään.

 

Suomen bluesministeri Esa Kuloniemi on jälleen saanut valmiiksi viikoittaisen radio-ohjelmansa, mutta Ylen studio on tehnyt odottamattoman tepposen. Lähetyksestä varoittava punainen valo hehkuu yhä Pasilan radiotalossa sekä studion sisäpuolella että ulkopuolella eikä suostu sammumaan millään.

Niin se on myös hänen muussa arjessaan. Kuloniemen lähetysvalo palaa oikeastaan aina, sillä hän elää suurimmaksi osaksi bluesista ja bluesille. Hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta bluesiin erikoistunut toimittaja ja ammattimuusikko.

Kuloniemi ei ole silti varma, onko bluesin suhteen syytä suureen juhlaan. Ainakaan enää.

”Bluesille omistautuneet muusikot eivät ole olleet koskaan näin hyviä, eivätkä ole hallinneet bluesin muotokieltä koskaan näin hyvin. Mutta blues on jämähtänyt silti menneisyyteensä, kääntynyt parempien aikojen haikailuksi”, Kuloniemi huokaa hieman alakuloisena.

Jämähtäneisyys ei ole muotoaan monta kertaa muuttaneen afroamerikkalaisen bluesin syytä. Eikä sen köyhistä oloista ponnistaneiden afroamerikkalaisten pioneerien ja myöhempien maailmankuulujen mestarien.

”Bluesin yleisö on maailmanlaajuisesti vahvasti keski-ikäistä, keskiluokkaista ja valkoista sekä pääsääntöisesti erittäin vanhoillista. Se on määritellyt kulutuskäyttäytymisellään pitkään sen, millaiselle bluesille on kysyntää.”

Tyyppikuluttajan kuvaus sopii myös perjantaina 60 vuotta täyttävään Esa Kuloniemeen, paitsi vanhoillisuuden osalta. Ikämiessarjalaisuudesta huolimatta hän jatkaa edelleen julistusta paremman bluesin puolesta.

Muistettakoon myös, että Kuloniemen radio-ohjelman nimi Bluesministeri ei viittaa valtioneuvostoon jäseneen vaan yhteisönsä valtuuttamaan ja seurakuntaansa palvelevaan pappiin.

”Kaverit kutsuivat minua bluesministeriksi jo koulussa, jossa pidin kaikki esitelmäni musiikista. Minulla on ilmeisesti ollut aina sisäinen tarve kerätä ja jakaa tietoa.”

Mikkelissä syntynyt ja varttunut Kuloniemi tunsi varhain, että rytmimusiikista tulee elämäntyö.

”Muistan elävästi kesän 1964, jolloin kuulin Beatlesin All My Lovingin radiosta toisen kerran ja oivalsin olevani jonkin uuden äärellä. Siitä alkoi patologinen kiinnostukseni musiikkiin.”

Kuloniemen ensimmäisen itseilmaisun väline ei silti ollut kitara, jota hän on soittanut 35 vuotta Honey B. & T-Bones -yhtyeessä. Sähkökitaristiksi halusi 1960-luvulla niin moni, että Kuloniemen täytyi tyytyä rumpusettiin, jonka hän teki seurakunnan askartelukerhossa puisista suolaussaaveista.

”Into soittamiseen oli valtava ja esteet vain hidasteita. Ensimmäiselle varsinaiselle keikalle, kevättalvella 1968, veimme kamat potkukelkoilla ja pulkilla.”

Nyt esiintymisiä on takana jo neljättä tuhatta ja niistä suurin osa kitaristina Honey B. & T-Bonesissa, jonka Kuloniemi perusti vaimonsa Aija Puurtisen ja tämän veljen Ismo Puurtisen kanssa 1982.

Pidäkkeettömästi bluesrockannut yhtye oli alkuaikoinaan Suomen rytmimusiikillisia vientitoivoja.

”Kiersimme menestyksellä klubeja ja saleja varsinkin Keski-Euroopassa, mutta emme pystyneet nousemaan omin voimin seuraavalle tasolle. Kaksisataa keikkaa vuodessa käy jatkuessaan jo työstä – jos hoitaa myös myynnin ja manageroinnin”, sanoo Kuloniemi, joka parhaillaan palautuu Honey B. & T-Bonesin levyjulkaisukiertueelta.

”Minulle ja Aijalle tärkeintä on kuitenkin musiikki, mahdollisimmat hyvät uudet biisit, mahdollisimman hyvä uusi levy. Kaikki päälle tuleva on bonusta, keikatkin.”

Bluesin kuuntelijoille Kuloniemi jakaa bonuksia nyt ennen kaikkea radiotoimittajana, Bluesministerinä. Hän teki ensimmäisen ohjelman 1986, jolloin haki lehti-ilmoituksen perusteella Ylen Rockradion avustajaksi.

”Jättäydyin soitinmyyjästä muusikoksi ja ajattelin, että minun olisi hyvä ylläpitää tuntumaa oikeaan työhön”, Kuloniemi sanoo naurahtaen. Hän on myös kääntänyt kahdeksan muusikkoelämäkertaa ja pitää yhä omaa palstaa Soundi-lehdessä.

”Olen etuoikeutettu, sillä intohimosta tuli työ, joka on enemmän kuin työtä. Ja siitä saan kiittää myös kuuntelijoitani.”

Eniten Kuloniemeä kuitenkin elähdyttää pääsy taannoiseen Alivaltiosihteeri-ohjelmaan, jossa maailman menoa kommentoi Suomen viralliseksi bluesministeriksi esitelty Esa Alakuloniemi.

Esa Kuloniemi täyttää 60 vuotta perjantaina 4. marraskuuta.

--

Bluesin ytimessä

1 B.B. King: Sweet Little Angel

”Kingin 1950-luvun tuotanto on hänen kulta- aikaansa, ja tässä hän laulaa ihanasta pikku enkelistään. Jokainen B.B:n tuon ajan levytys on minidraama ja jokaisen kitarasoolo yksilöllinen taideteos.”

 2 Blind Willie Johnson: God Moves On The Water

”Teksasilainen kitaraevankelista selostaa Titanicin uppoamisen niin elävästi, että kuulija tuntee olevansa itse paikalla.”

 3 Howlin' Wolf: Smokestack Lightning

”Kotoa kymmenvuotiaana karkotettu Howlin’ Wolf kertoo yötaivaalle piirtyvästä kipunoivasta veturin savupatsaasta. Huutolaispoika toivoo kuljettajan hiljentävän sen verran, että hän voi hypätä kyytiin. Säkeistöjen lopussa kertojaminä ulvoo kuin susi.”